15.10.2018
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 373/12
Kanne 18.7.2018 – Triantafyllopoulos ym. v. EKP
(Asia T-451/18)
(2018/C 373/13)
Oikeudenkäyntikieli: kreikka
Asianosaiset
Kantajat: Panagiotis Triantafyllopoulos ja 487 muuta kantajaa (Patras, Kreikka) (edustaja: asianajaja N. Ioannou)
Vastaaja: Euroopan keskuspankki (EKP)
Vaatimukset
Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta
—
velvoittamaan Euroopan keskuspankin maksamaan kantajille aiheutuneesta tosiasiallisesta vahingosta, jonka määrä on yksilöity heidän kunkin osalta kannekirjelmän vaatimuksissa, korvausta, jonka suuruus on 83,77 euroa osaketta kohden kerrottuna kunkin kantajan, jotka ovat luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, hallussa olevien osakkeiden lukumäärällä
—
velvoittamaan Euroopan keskuspankin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Tämän kanteen aiheena on vahingonkorvauksen saaminen vahingosta, jonka kantajille väitetään aiheutuneen Αchaiki Syneteristiki Τrapeza Syn. PE -nimisen pankin (Achaiki Cooperative Bank) osakkeenomistajina kyseisen pankin erityiseen selvitystilaan asettamisesta ja joka muodostuu tämänhetkisestä tosiasiallisesta menetyksestä, jonka määrä vastaa kunkin kantajan omistamien osakkeiden arvoa. Vahingon väitetään aiheutuneen paitsi siitä, että Τrapeza tis Elladosin (Kreikan keskuspankki; jäljempänä NBG) Αchaiki Syneteristiki Τrapezan osalta vuosien 1999 ja 2012 välisen ajanjakson aikana suorittama tarkastus ja valvonta on ollut puutteellista, myös siitä, että Euroopan keskuspankin NGB:n ja viimeksi mainitun kautta myös välittömästi Αchaiki Syneteristiki Τrapezan osalta suorittama tarkastus ja valvonta on ollut puutteellista.
Kanteensa tueksi kantajat vetoavat seuraaviin kanneperusteisiin.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu tosiseikkoihin, vireille pantuihin syytetoimiin ja kansalliseen oikeuteen.
—
Vuodesta 1999 alkaen ja siihen saakka, kunnes NBG peruutti Αchaiki Syneteristiki Τrapezan toimiluvan, eri viranomaiset ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen ja ottaneet haltuunsa pankin varoja ja käyttäneet niitä rikollisiin tarkoituksiin, jotka poikkesivat täysin laillisista tarkoituksista. Tämä tapahtui noudattamatta näennäisesti mitään pankin toiminnan osalta säädettyjä lakisääteisiä menettelyjä. NBG on kansallisen oikeuden mukaan ainoa toimivaltainen valvontaviranomainen, jolla on oikeus toteuttaa kaikki toimenpiteet ennalta ehkäisyä, tarkastusta ja täytäntöönpanoa varten ja joka saattoi varmistaa, ettei kaikkea sitä, mikä tapahtui, tapahtunut eikä se johtanut pankin varojen tuhlaamiseen.
2)
Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 340 artiklaan.
—
SEUT 340 artiklan 3 kohdan mukaan EKP on siltä osin kuin se on erillinen oikeussubjekti velvollinen korvaamaan jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti sen itsensä tai sen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon.
3)
Kolmas kanneperuste, joka perustuu unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.
—
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö edellyttää, että oikeussääntöä, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, osoitetaan rikotun riittävän ilmeisesti. Siltä osin kuin on kyse vaatimuksesta, jonka mukaan rikkomisen on oltava riittävän ilmeinen, oikeuskäytännössä vahvistettu arviointiperuste, jonka nojalla voidaan katsoa, että kyseinen edellytys on täyttynyt, on se, että kyseessä oleva yhteisön elin on selvästi ja vakavasti ylittänyt sille annetun harkintavallan rajat. Aiheutetun vahingon laajuutta ja määrää sekä sitä, kuinka monelle henkilölle vahinkoa on aiheutettu, voidaan käyttää perusteena arvioitaessa sitä, onko kyseessä oleva elin ylittänyt ilmeisesti ja vakavasti harkintavaltansa rajat. On myös huomattava, että kyse on riittävän ilmeisestä unionin oikeuden rikkomisesta, jos kyseinen elin on syyllistynyt virheen, koska se ei ole noudattanut normaalia varovaisuutta ja huolellisuutta. EKP ei ole noudattanut perussopimuksiin ja perussääntöönsä perustuvia velvoitteitaan määrätä seuraamuksia NBG:lle, koska se on valvonut puutteellisesti Αchaiki Syneteristiki Τrapezaa. EKP on puolestaan vastuussa sen tarkastamisesta, toimivatko jäsenvaltioiden kansalliset pankit perussopimusten ja EKP:n perussäännön määräysten mukaisesti. Siinä tapauksessa, ettei se ole suorittanut tällaista tarkastusta, on mahdollista puhua hallinnollisista puutteista – hyvän hallinnon periaatteen loukkaamisesta –, jotka saatettaisiin hyväksyä, jos EKP olisi toteuttanut tarkoituksenmukaiset toimenpiteet ”muistuttaakseen” NBG:tä sillä perussopimusten nojalla olevista velvoitteista ja ilmoittaakseen sille, ettei se saa jättää luottolaitoksia ilman valvontaa, sillä tällä vaarannetaan Euroopan unionin rahapolitiikan vakaus, joka on EKP:n olemassaolon perusta. EKP:lla oli velvollisuus tarkastaa, noudattiko NBG velvoitteitaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenenä, ja EKP:n olisi siinä tapuaksessa, että se katsoi, ettei kyseisiä velvoitteita ollut noudatettu, pitänyt toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, eikä olla tekemättä mitään.
Full & Egal Universal Law Academy