EUR-Lex -  62018TN0486 - FI

22.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 381/28

Kanne 15.8.2018 – Danske Slagtermestre v. komissio

(Asia T-486/18)

(2018/C 381/33)

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Asianosaiset

Kantaja: Danske Slagtermestre (Odense, Tanska) (edustaja: asianajaja H. Sønderby Christensen)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan komission 19.4.2018 tekemän päätöksen valtiontukiasiassa SA.37433(2017/FC), tiedoksiannettu numerolla C(2018) 2259, ja

—

velvoittamaan Euroopan komission vastaamaan oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissio on loukannut kontradiktorista periaatetta.

Kantaja väittää, että komissio on loukannut kontradiktorista periaatetta, vrt. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a alakohta, koska Danske Slagtermestre ei saanut tilaisuutta tulla kuulluksi vastapuolen esittämistä tiedoista, joiden perusteella komissio teki päätöksen asiassa.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan komissio ei ollut puolueeton, kun se teki päätöksen.

Kantaja väittää, että komissio on loukannut Danske Slagtermestren oikeutta puolueettomaan käsittelyyn.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan tuki muodostaa edun.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan tuki on valikoiva.

5)

Viides kanneperuste, jonka mukaan tuki on valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty.

6)

Kuudes kanneperuste, jonka mukaan tuki vääristää kilpailua.

7)

Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Kantaja vetoaa kolmannesta seitsemänteen kanneperusteen tueksi muun muassa siihen, että komissio teki oikeudellisen virheen katsoessaan, ettei tukijärjestelmä suosi tiettyjä yrityksiä.

—

Ensiksi kantaja väittää, että tukijärjestelmä muodostaa selvän edun suurille teurastamoille jo sen vuoksi, että järjestelmän johdosta pienemmät teurastamot maksavat yli kaksinkertaisen määrän jätevesimaksuja teuraseläintä kohden verrattuna suuriin teurastamoihin, jotka näin ollen pystyvät maksamaan toimittajille korkeampia hintoja.

—

Toiseksi kantaja väittää, että alennuksen myöntämiselle jätevesimaksusta yksinomaan suurille teurastamoille ei ole objektiivista perustetta, koska kustannuksiin perustuvat maksut ovat yhtä suuret pienille, keskisuurille ja suurille teurastamoille, ja että järjestelmä voi perustua kustannuksiin ainoastaan siinä tapauksessa, että pienemmätkin teurastamot saavat alennuksen.

—

Kolmanneksi kantaja väittää, ettei komission markkinataloustoimijatestiä voida soveltaa sen arvioimiseksi muodostaako tukijärjestelmä edun, koska yksikään tanskalainen yritys ei vaadi irtaantumista keskusjätevedenpuhdistamosta ja koska Tanskassa ei ole tosiasiallisia tai potentiaalisia markkinoita jäteveden poistamiselle.

—

Neljänneksi kantaja väittää, että vaikka markkinataloustoimijatestiä voitaisiin soveltaa, komissio on soveltanut sitä virheellisesti. Markkinataloustoimijatestin on perustuttava lukuihin yksittäisen käyttäjän toiminnasta. Tämän testin vastaista on käyttää laskennassa toisista kunnista saatuja keskiarvoja ja lisäksi jättää huomiotta jätevedenpuhdistamoiden tekemiä merkittäviä investointeja puhdistamoihin jätevesi-infrastruktuurista johtuvina menoina ja jätevedenpuhdistamoiden laajennuksina tukia vastaanottavien suurten yritysten liittämiseksi kunnalliseen puhdistamoon.

Full & Egal Universal Law Academy