15.4.2019
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 139/83
Kanne 19.2.2019 — Garriga Polledo v. parlamentti
(asia T-102/19)
(2019/C 139/84)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Salvador Garriga Polledo (Madrid, Espanja) ja 45 muuta kantajaa (edustajat: asianajajat A. Schmitt ja A. Waisse)
Vastaaja: Euroopan parlamentti
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
tarvittaessa velvoittamaan Euroopan parlamentin toimittamaan prosessinjohtotoimina tai asian selvittämistoimina Euroopan parlamentin oikeudellisen yksikön esittämät lausunnot, jotka annettiin väitetysti joko 16.7.2018 ja 3.12.2018, tarkemmasta päiväyksestä riippumatta, mutta joka tapauksessa ennen parlamentin puhemiehistön 10.12.2018 tekemää päätöstä, jolla muutettiin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen täytäntöönpanotoimenpiteitä (EUVL 2018, C 466, s. 8)
—
kumoamaan edellä mainitun parlamentin puhemiehistön 10.12.2018 tekemän päätöksen, jolla muutettiin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen täytäntöönpanotoimenpiteitä, siltä osin kuin siinä muutetaan täytäntöönpanotoimenpiteiden 76 artiklaa (johdanto-osan viides ja kuudes perustelukappale, 1 artiklan 7 kohta ja 2 artikla siltä osin kuin se koskee täytäntöönpanotoimenpiteiden 76 artiklaa), tai kumoamaan edellä mainitun päätöksen kokonaisuudessaan, jos se katsoo, että edellä mainittuja osia ei voida erottaa riidanalaisen toimenpiteen muista osista
—
velvoittamaan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu puhemiehistön aineellisen toimivallan puuttumiseen
—
yhtäältä riidanalaisella toimenpiteellä rikotaan Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevia sääntöjä, jotka annettiin Euroopan parlamentin 28.9.2005 tekemällä päätöksellä 2005/684/EY, Euratom (EUVL 2005, L 262, s. 1) (jäljempänä jäsenten asemaa koskevat säännöt). Riidanalainen toimenpide on muun muassa ristiriidassa päätöksen 27 artiklan kanssa, jossa edellytetään ”kertyneiden oikeuksien” ja ”kertymässä olevien oikeuksien” pysyttämistä,
—
toisaalta riidanalaisella toimenpiteellä säädetään maksu, kun siinä otetaan käyttöön eläkkeestä pidätettävä erityismaksu, jonka määrä on viisi prosenttia eläkkeen nimellismäärästä, vaikka maksuista säätäminen ei SEUT 223 artiklan 2 kohdan mukaan kuulu puhemiehistön toimivaltaan.
2)
Toinen kanneperuste, joka perustuu olennaisten menettelymääräysten rikkomiseen
—
yhtäältä puhemiehistöä arvostellaan siitä, että se toteutti riidanalaisen toimenpiteen noudattamatta SEUT 223 artiklassa asetettuja sääntöjä,
—
toisaalta riidanalaisen toimenpiteen perustelut ovat puutteelliset ja niillä loukataan täten SEUT 296 artiklan toisessa alakohdassa säädettyä perusteluvelvollisuutta ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan c alakohtaa.
3)
Kolmas kanneperuste, joka perustuu kertyneiden oikeuksien ja kertymässä olevien oikeuksien sekä luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen
—
yhtäältä riidanalaisella toimenpiteellä loukataan kertyneitä oikeuksia ja kertymässä olevia oikeuksia, jotka johtuvat sekä yleisistä oikeusperiaatteista että jäsenten asemaa koskevista säännöistä, jossa edellytetään nimenomaisesti, että ne pysytetään ”kokonaisuudessaan” (27 artikla),
—
toisaalta riidanalaisella toimenpiteellä loukataan luottamuksensuojan periaatetta.
4)
Neljäs kanneperuste, joka koskee suhteellisuusperiaatteen sekä yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteiden loukkaamista
—
yhtäältä kantajien oikeuksia loukattiin suhteettomalla tavalla riidanalaisen toimenpiteen tavoitteisiin nähden,
—
toisaalta riidanalainen toimenpide on kumottava, koska sillä loukataan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteita.
5)
Viides kanneperuste, joka koskee oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamista ja siirtymätoimenpiteiden puuttumista
—
yhtäältä riidanalaisella toimenpiteellä loukataan oikeusvarmuuden periaatetta, koska sillä on lainvastaisia taannehtivia vaikutuksia,
—
toisaalta riidanalaisella toimenpiteellä loukataan oikeusvarmuuden periaatetta, koska siinä ei säädetä siirtymätoimenpiteistä.
Full & Egal Universal Law Academy