24.6.2019
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 213/65
Kanne 22.4.2019 — Imagina Media Audiovisual v. komissio
(asia T-269/19)
(2019/C 213/63)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Imagina Media Audiovisual, SA (Barcelona, Espanja) (edustajat: asianajajat P. Kuypers ja N. Groot)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
—
kumoaa komission päätöksen Ares(2019)856949, jolla komissio määräsi kantajalle kahden vuoden poissulkemisen ja kirjasi kantajan varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokantaan
—
velvoittaa komission korvaamaan kantajalle riidanalaisesta päätöksestä aiheutuneen vahingon
—
velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja esittää kanteensa tueksi kuusi kanneperustetta.
1)
Ensimmäisen kanneperusteen mukaan komissio on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se ei ole suorittanut omaa arviointiaan tai tarkasteluaan, vaan on yksinomaan nojautunut Yhdysvaltain oikeusministeriön toteamuksiin suorittamatta itse asianmukaista arviointia ja tulkiten virheellisesti Yhdysvaltain oikeusministeriön toteamuksia. Tästä seuraa, että komissio arvioi tosiseikkoja virheellisesti ja näin laiminlyö huolellisuusvelvollisuutensa.
2)
Toisen kanneperusteen mukaan komissio sulkee kantajan virheellisesti pois ja rikkoo tämän vuoksi asetuksen 2018/1046 136 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ja loukkaa kantajan puolustautumisoikeuksia, kun se ei selvästi totea, mikä tarkkaan ottaen on ammatin harjoittamiseen liittyvä vakava virhe. Komissio lisäksi erehtyy väittäessään, että kantaja on suljettu pois myös meneillään olevista tarjouskilpailuista, koska tämä ei ilmene riidanalaisen päätöksen ratkaisuosasta; sulkiessaan kantajan pois urheilua koskeviin media- ja markkinointioikeuksiin liittyvän menettelyn perusteella tarjouskilpailussa, joka koskee EU:n uutistapahtumien audiovisuaalista aineistoa, koska nämä ovat erilliset markkinat, jotka eivät vaikuta toisiinsa, joten kantajan luotettavuus Euroopan unionille tehtävien sopimusten osalta voidaan osoittaa; ja päättäessään, että kantaja pitää sulkea pois. Komissiolla ei ollut riittävästi näyttöä riidanalaisen päätöksen perusteeksi, kantajan Yhdysvaltain oikeusministeriön kanssa tekemässä syytesopimuksessa ei todeta, että kantaja tai sen pääjohtajat olisivat syyllisiä.
3)
Kolmannen kanneperusteen mukaan komissio tekee oikeudellisen virheen, kun se katsoo, että poissulkeminen olisi asetuksen 2018/1046 136 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin oikeasuhteista, eikä näin ota huomioon sitä, että ei vaikuteta unionin taloudellisiin etuihin ja imagoon ei ole vaikutettu, eikä menettelystä kulunutta aikaa.
4)
Neljännen kanneperusteen mukaan komissio teki virheen katsoessaan, että kantajan toteuttamat korjaavat toimenpiteet olisivat väliaikaisia ja riittämättömiä asetuksen 136 artiklan 6 kohdan a alakohtaan ja 136 artiklan 7 kohtaan nähden.
5)
Viidennen kanneperusteen mukaan komissio loukkaa yhdenvertaisen kohtelun perustavanlaatuista periaatetta, kun se kohtelee kantajaa eri tavalla kuin muita tarjoajia, jotka tekivät syytesopimuksen Yhdysvaltain oikeusministeriön kanssa.
6)
Kuudennen kanneperusteen mukaan komissio aiheutti kantajalle vahinkoa, kun se päätti lainvastaisesti, että kantaja oli suljettava pois asetuksella 2018/1046 säännellyistä hankinta- ja avustusmenettelyistä.
Full & Egal Universal Law Academy