2.12.2019
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 406/44
Oikaisu virallisessa lehdessä julkaistuun tiedonantoon asiassa T-279/19
(Euroopan unionin virallinen lehti, C 220, 1. heinäkuuta 2019)
(2019/C 406/53)
Sivulla 41, asiassa T-279/19 Front Polisario v. neuvosto julkaistu tiedonanto oikaistaan seuraavasti:
Kanne 27.4.2019 – Polisario-rintama v. neuvosto
(asia T-279/19)
(2019/C 406/53)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Saguia el Hamran ja Río de Oron vapautuksen kansallinen rintama (Polisario-rintama) (edustaja: asianajaja G. Devers)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
ottamaan kantajan kanteen tutkittavaksi
—
kumoamaan riidanalaisen päätöksen
—
velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välistä assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä 28.1.2019 annetusta neuvoston päätöksestä (EU) 2019/217 (EUVL 2019, L 34, s. 1) nostetun kanteensa tueksi kymmeneen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, ettei neuvostolla ollut toimivaltaa riidanalaisen päätöksen tekemiseen, koska Euroopan unioni ja Marokon kuningaskunta eivät ole toimivaltaisia tekemään Länsi-Saharaa koskevaa kansainvälistä sopimusta Saharan kansan, jota Polisario-rintama edustaa, puolesta ja sijaan.
2)
Toinen kanneperuste perustuu siihen, ettei velvollisuutta tutkia perusoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista koskeva kysymys ole noudatettu, koska neuvosto ei ole pohtinut tätä kysymystä riidanalaista päätöstä antaessaan.
3)
Kolmas kanneperuste perustuu siihen, että neuvosto on laiminlyönyt velvollisuutensa panna täytäntöön unionin tuomioistuimen tuomiot, koska riidanalaisessa päätöksessä jätetään huomiotta 21.12.2016 annetun tuomion neuvosto v. Front Polisario (C-104/16 P, EU:C:2016:973) perustelut.
4)
Neljäs kanneperuste perustuu siihen, että unionin toimintaa kansainvälisellä tasolla ohjaavia periaatteita ja keskeisiä arvoja ei ole noudatettu, koska ensinnäkin riidanalaisessa päätöksessä kiistetään Saharan kansan asema oikeussubjektina ja viitataan siihen ”asianomaisina henkilöinä”; toiseksi riidanalaisessa päätöksessä tehdään, vastoin kansoille kuuluvaa oikeutta käyttää vapaasti luonnonvarojaan, kansainvälinen sopimus, jossa ilman Saharan kansan suostumusta sovitaan luonnonvarojen viennistä unioniin ja määritetään niiden oleva peräisin Marokosta; ja kolmanneksi riidanalaisessa päätöksessä tehdään kansainvälinen sopimus, jota sovelletaan miehitetyssä Länsi-Saharassa, Marokon kuningaskunnan kanssa sen pakkoliittämispolitiikan ja niiden systemaattisten perusoikeusloukkausten yhteydessä, joita kyseisen politiikan jatkaminen edellyttää.
5)
Viides kanneperuste perustuu siihen, että luottamuksensuojan periaatetta on loukattu, koska riidanalainen päätös on vastoin unionin julistuksia, joissa on toistetusti todettu tarve kunnioittaa itsemääräämisoikeuden ja sopimusten suhteellisen vaikutuksen periaatteita.
6)
Kuudes kanneperuste perustuu suhteellisuusperiaatteen virheelliseen soveltamiseen, koska kun otetaan huomioon Länsi-Saharan oma ja erillinen asema, itsemääräämisoikeuden loukkaamaton luonne ja Saharan kansan asema kolmantena osapuolena, neuvoston tehtävänä ei ole luoda oikeasuhteisuutta väitettyjen Länsi-Saharan taloudelle koituvien etujen ja Saharan luonnonvaroille aiheutuvien vaikutusten välillä.
7)
Seitsemäs kanneperuste perustuu itsemääräämisoikeuden loukkaamiseen, koska ensinnäkin riidanalaisessa päätöksessä viitataan Saharan kansaan ”asianomaisina henkilöinä” ja kielletään siten Saharan kansan kansallinen yhtenäisyys ja asema oikeussubjektina; toiseksi riidanalaisessa päätöksessä sovitaan, vastoin Saharan kansalle kuuluvaa oikeutta käyttää vapaasti luonnonvarojaan, sen luonnonvarojen viennistä unioniin ilman sen suostumusta ja määritetään niiden oleva peräisin Marokosta; ja kolmanneksi riidanalaisessa päätöksessä tehdään Saharan omaa ja erillistä asemaa loukaten kansainvälinen sopimus, jota sovelletaan miehitetyssä Länsi-Saharassa, ja peitetään tältä alueelta peräisin olevien tuotteiden todellinen alkuperämaa määrittämällä niiden oleva peräisin Marokosta.
8)
Kahdeksas kanneperuste perustuu sopimusten suhteellisen vaikutuksen periaatteen virheelliseen soveltamiseen, koska riidanalaisessa päätöksessä kielletään Saharan kansan asema kolmantena osapuolena EU:n ja Marokon välisissä suhteissa ja asetetaan sille sen kansallista aluetta ja luonnonvaroja koskevia kansainvälisiä velvoitteita ilman sen suostumusta.
9)
Yhdeksäs kanneperuste perustuu kansainvälisen humanitäärisen oikeuden ja kansainvälisen rikosoikeuden rikkomiseen, koska yhtäältä riidanalaisella päätöksellä tehdään kansainvälinen sopimus, jota sovelletaan Länsi-Saharassa, vaikka marokkolaisilla miehittäjillä ei ole jus tractatusta tähän alueeseen nähden ja niiden on kiellettyä hyödyntää alueen luonnonvaroja, ja toisaalta kun riidanalaisessa päätöksessä käytetään termiä ”asianomaiset henkilöt”, sillä tuetaan marokkolaisten siirtokuntien lainvastaista siirtoa miehitetylle Saharan alueelle.
10)
Kymmenes kanneperuste perustuu unionin velvoitteiden rikkomiseen sikäli kuin on kyse kansainvälistä vastuuta koskevasta oikeudesta, sillä kun riidanalaisella päätöksellä tehdään Marokon kuningaskunnan kanssa kansainvälinen sopimus, jota sovelletaan Länsi-Saharassa, tällä päätöksellä haudataan ne vakavat kansainvälisen oikeuden rikkomiset, joihin Marokon miehitysjoukot ovat syyllistyneet Saharan kansaa vastaan, ja autetaan ja tuetaan näihin loukkauksiin perustuvan tilanteen ylläpitoa.