15.7.2019
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 238/22
Kanne 2.5.2019 — Saksan liittotasavalta v. ACER
(asia T-283/19)
(2019/C 238/27)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: J. Möller ja S. Eisenberg sekä asianajajat M. Elspas, R. Bierwagen ja G. Brucker)
Vastaaja: Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER)
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
1.
kumoamaan vastaajan 21.2.2019 tekemän päätöksen nro 02/2019 liitteessä I olevan 5 artiklan 8 ja 9 kohdan sekä sen liitteessä II olevan 5 artiklan 8 ja 9 kohdan
2.
kumoamaan vastaajan 21.2.2019 tekemän päätöksen nro 02/2019 liitteessä I olevan 10 artiklan 4 kohdan toisen virkkeen, 16 artiklan 2 kohdan ja 3 artiklan d kohdan vii alakohdan sekä päätöksen liitteessä II olevan 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan vii alakohdan
3.
vaihtoehtoisesti, mikäli unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että edellä ensimmäisessä kohdassa mainitut liitteen I ja II riitautetut säännökset ovat erottamattomasti yhteydessä muihin päätöksen nro 02/2019 vastaaviin artikloihin tai liitteisiin tai koko kyseiseen päätökseen, kumoamaan vastaavasti päätöksen artiklan tai liitteen tai itse päätöksen kokonaisuudessaan
4.
velvoittamaan vastaajan maksamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu sähkön sisämarkkinoista annetun pian voimaantulevan asetuksen 14–16 artiklan, luettuna yhdessä SEU 13 artiklan 2 kohdan kanssa, rikkomiseen ja oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen
Ensimmäisen kanneperusteen mukaan päätöksen nro 02/2019 liitteessä I ja II olevissa 5 artiklan 8 kohdan b ja c alakohdissa esitetyillä täsmennyksillä sitä, mikä muodostaa kriittisen verkkoelementin, vastaaja rikkoo sähkön sisämarkkinoista annetun asetuksen, joka tulee voimaan 1.1.2020, 14–16 artiklan perusrakennetta. Mainituilla 14–16 artiklalla säännellään, kuinka sisäiset verkon siirtorajoitukset otetaan huomioon rajat ylittävän myyntikapasiteetin laskennassa. Sähkön sisämarkkinoista annetun asetuksen 16 artiklan 8 kohdassa esitetään ehdoton olettama siitä, että rajat ylittäviin sähkönsiirtoihin ei liity mitään syrjintää, jos sisäisillä ja rajat ylittävillä verkkoelementeillä vähintään 70 prosenttia kyseessä olevan verkkoelementin kapasiteetista on annettu rajat ylittävään käyttöön. Sähkön sisämarkkinoista annetun asetuksen 16 artiklan 4 kohdan mukaan ajojärjestyksen uudelleenmäärittelytoimenpiteitä ei saa soveltaa vähimmäiskapasiteettiä suurempaa määrää. Vähimmäiskapasiteetin asettamissa rajoissa tarjousaluetta voidaan muuttaa vain kyseessä olevan jäsenvaltion suostumuksella. Lisäksi 70 prosentin vähimmäiskapasiteetti on alun perin määritettävä lineaarisen kehityskulun muodossa. Mainitussa 70 prosentin vähimmäiskapasiteetissa ja lineaarisessa kehityskulussa on otettava huomioon se seikka, että sisäisen verkon laajeneminen kestää aikansa. Tämä perusrakenne on kumottu riidanalaisen asetuksen liitteissä I ja II olevissa 5 artiklan 8 kohdan b alakohdissa, koska 70 prosentin vähimmäiskapasiteettia voidaan soveltaa sisäisiin verkkoelementteihin vain, jos siirtoverkonhaltija voi osoittaa, että tarjousalueen muuttaminen, merkittävämpi ajojärjestyksen uudelleenmäärittely tai verkon laajentaminen ei olisi yhtä tehokasta. Mainituissa liitteissä I ja II olevissa 5 artiklan 8 kohdan b alakohdissa esitetty tehokkuusedellytys on lisäksi vastoin asetettua 70 prosentin vähimmäiskapasiteettia, koska se ei ole käytännössä saavutettavissa.
Riidanalaisen päätöksen 10 artiklan 4 kohdan toisessa virkkeessä, 10 artiklan 5 kohdassa, 16 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä ja päätöksen liitteessä I olevan 3 artiklan d kohdan vi alakohdassa sekä sen liitteessä II olevan 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan vii alakohdassa esitetyt aikaiset korjaustoimenpiteet ovat vastoin sähkön sisämarkkinoista annetun asetuksen 16 artiklan 4 kohtaa, jonka mukaan enimmäiskapasiteetti on annettava toimijoiden käyttöön.
2)
Toinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EY) N:o 714/2009 (1) rikkomiseen
Toisen kanneperusteen mukaan riidanalaisella päätöksellä rajoitetaan perusteetta kolmea nykyistä poikkeusta, jotka koskevat sisäisten verkkoelementtien huomioon ottamista asetuksen (EY) N:o 714/2009 liitteessä I olevan 1.7 kohdan mukaisesti, koska siinä säädetään ainoastaan tehokkuusperusteesta ja sovelletaan tätä väärin.
3)
Kolmas kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EU) 2015/1222 (2) rikkomiseen
Kolmannen kanneperusteen mukaan riidanalaisen päätöksen liitteissä I ja II olevissa 5 artiklan 8 kohdan c alakohdissa esitetty tehokkuuskriteeri on vastoin asetuksen (EU) 2015/1222 32 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa säädettyä tarjousaluemenettelyä ja vaatimusta, jonka mukaan verkkoelementit on otettava huomioon asetuksen (EU) 2015/1222 29 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisessa kapasiteetin laskennassa.
4)
Neljäs kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen
Neljännen kanneperusteen mukaan sisäisten verkkoelementtien jättäminen päätöksen liitteissä I ja II olevissa 5 artiklan 8 kohdan c alakohdissa asetettujen tehokkuuskriteerien ulkopuolelle on suhteellisuusperiaatteen vastaista, koska tällä vaarannetaan järjestelmän turvallisuus, eikä se ole lievin käytettävissä oleva keino.
5)
Viides kanneperuste, joka perustuu muodollisiin virheisiin riidanalaisessa päätöksessä
Viidennen kanneperusteen mukaan riidanalaisella päätöksellä rikotaan Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15.4.1958 annetun asetuksen N:o 1 (EYVL 17, 6.10.1958, s. 358) 2 ja 4 artiklaa, koska se on julkaistu ja annettu tiedoksi ainoastaan englanniksi. Päätöksellä loukataan lisäksi perusteluvelvollisuutta, eikä virastolla ollut toimivaltaa sen antamiseksi.
(1) Verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta 13.7.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009 (EUVL 2009, L 211, s. 15).
(2) Kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta 24.7.2015 annettu komission asetus (EU) 2015/1222 (EUVL 2015, L 197, s. 24).
Full & Egal Universal Law Academy