24.6.2019
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 213/76
Kanne 2.5.2019 — SGI Studio Galli Ingegneria v. komissio
(asia T-285/19)
(2019/C 213/73)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Kantaja: SGI Studio Galli Ingegneria Srl (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat F. Marini, V. Catenacci ja R. Viglietta)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
toteamaan, että kantaja ei ole velvollinen maksamaan Euroopan komissiolle tältä 22.2.2019 saamallaan veloitusilmoituksella nro 3241902288 ja viimeksi 29.4.2019 saamallaan kirjeellä — viite Ares (2019) 2858540 — tuen takaisinmaksuna ja kertaluontoisina korkoina tämän vaatimia summia, jotka perustuvat siihen, että Studio Galli Ingegneria oli väitetysti jättänyt panematta täytäntöön MARSOL-hanketta koskevan tukisopimuksen nro 619120
—
toteamaan, että komission esiin tuomia sopimusrikkomuksia ei ole tapahtunut
—
toteamaan 19.12.2018 päivätyn ennakkokirjeen, OLAFin tutkintakertomuksen, 22.2.2019 päivätyn veloitusilmoituksen, 2.4.2019 päivätyn muistutuksen ja vaaditun määrän uudelleenmäärittelyä ja SGI:n myöhempien vaatimusten hylkäämistä koskevan 29.4.2019 päivätyn lopullisen kirjeen — viite Ares (2019) 2858540 — lainvastaisuuden, pätemättömyyden ja joka tapauksessa perusteettoman luonteen
—
toteamaan komission vaatiman saatavan puuttumisen
—
toteamaan kantajalla olevan oikeus MARSOL-hanketta koskevan tukisopimuksen nro 619120 nojalla komission tosiasiallisesti maksamaan tukeen
—
toissijaisesti toteamaan, että komission takaisinmaksuvaatimuksen kohteena oleva summa ei voi olla suurempi kuin 100 044,99 euroa
—
viime sijassa velvoittaa komission maksamaan sen saaman perusteettoman edun perusteella SGI:lle MARSOL-hankkeen toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu vilpittömän mielen suojaa sopimusasioissa koskevan periaatteen loukkaamiseen, puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen tutkinnan päättämisen jälkeisessä vaiheessa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklassa tarkoitetun tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden loukkaamiseen, perusoikeuskirjan 41 artiklassa tarkoitetun hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen, perusoikeuskirjan 42 artiklassa tarkoitetun asiakirjoihin tutustumisoikeuden loukkaamiseen sekä tukisopimuksen II.22 §:n ja Belgian siviililain 1134 §:n rikkomiseen
—
Kantaja väittää tältä osin, että komissio ei ole ottanut huomioon kantajan esittämää oikeudenkäynnin lykkäämisvaatimusta ja vaatimusta saada tutustua OLAFin tutkintaa koskevaan asiakirja-aineistoon, vaan se on joka tapauksessa lähettänyt veloitusilmoituksen ja myöhemmät muistutukset, vaikka kyseessä olevalla yhtiöllä ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta vastata OLAFin lopulliseen kertomukseen yhtiön rakenteellisten muutosten vuoksi. Siten komissio on loukannut vilpittömän mielen suojaa sopimusasioissa koskevaa periaatetta ja tehokasta oikeussuojaa koskevaa oikeutta sekä hallinnollisessa menettelyssä että unionin yleisessä tuomioistuimessa käytävässä oikeudenkäynnissä.
2)
Toinen kanneperuste, joka perustuu esiin tuotujen sopimusrikkomusten puuttumiseen, Euroopan komission vaatiman saatavan puuttumiseen, OLAFin tutkintakertomuksen ja siten komission ennakkokirjeen ja veloitusilmoitusten lainvastaisuuteen ja perusteettomuuteen, 11.9.2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädettyjen syyttömyysolettaman periaatteen, todistustaakkaperiaatteen ja kohtuullisuusperiaatteen loukkaamiseen, sekä näytön arviointia koskevan virheen olemassaoloon ja Belgian siviililain 1315 §:n rikkomiseen.
—
Tältä osin kantaja väittää, ettei mitään niistä sopimusrikkomuksista, joiden perusteella komissio on esittänyt takaisinmaksuvaatimuksen, ole tapahtunut, kuten oikeudenkäyntiaineistoon liitetyistä asiakirjoista ilmenee. Työaika ja henkilöstökustannukset on kohdistettu oikein hankkeelle osoitettujen kaikkien resurssien osalta ja ne ovat komission vaatimusten mukaiset. Resurssien ja muiden tuettujen hankkeiden välillä ei ole olemassa päällekkäisyyksiä. Mitään muistakaan esille tuoduista sopimusrikkomuksista ei ole tapahtunut. OLAFin moitteet, joiden perusteella komissio on esittänyt takaisinmaksuvaatimuksen, koskevat kaikki muita hankkeita. Todistustaakka ei ole käänteinen.
3)
Kolmas kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen, kohtuullisuusperiaatteen ja vilpitöntä mieltä sopimusasioissa koskevan periaatteen loukkaamiseen sekä tukisopimuksen II.22 §:n rikkomiseen.
—
Kantaja väittää tältä osin, että komissio on loukannut suhteellisuusperiaatetta vaatiessaan kantajalle maksettujen tukien takaisinmaksamista kokonaisuudessaan, vaikka tutkintamenettelyssä epäselvyyksiä on todettu vain kahden hankkeeseen osallistuvan ammattilaisen osalta. Kaikkia muita välittömiä kuluja kuin henkilöstökuluja, sekä kaikkia välillisiä kuluja on myös vaadittu takaisin.
4)
Toissijaisesti esitetty neljäs kanneperuste, joka perustuu oikeuteen saada vahingonkorvausta komission saaman perusteettoman edun perusteella.
—
Kantajan mielestä kanteen nostamisen edellytykset eli yhden sopimuspuolen rikastuminen ja toisen köyhtyminen sekä rikastumisen ja köyhtymisen välinen syy-yhteys ovat täyttyneet.
Full & Egal Universal Law Academy