EUR-Lex -  62019TN0517 - FI

30.9.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 328/62

Kanne 19.7.2019 — Homoki v. komissio

(asia T-517/19)

(2019/C 328/71)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Asianosaiset

Kantaja: Andrea Homoki (Gyál, Unkari) (edustaja: asianajaja T. Hüttl)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitujen toisintojen (1) 264 artiklan mukaisesti päätöksen nro OCM(2019) 7991-04/04/2019 (olaf.c.4[2019] 8720), jonka Euroopan petostentorjuntavirasto (jäljempänä OLAF) teki 4.4.2019 asiassa OF/2015/0034/B4, ja päätöksen nro OCM(2019) 11506-22/05/2019 (olaf.c.4[2019] 12610), jonka se teki 22.5.2019 samassa asiassa ja jossa se vahvistaa SEUT 264 artiklan toisessa kohdassa määrätyn nojalla ne päätöstensä osat, joilla on tarkoitus suojata ilmiantajien henkilöllisyyttä sekä OLAFin sisäisen muistion ja menettelyllisten työasiakirjojen luottamuksellisuutta

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisessä riidanalaisessa päätöksessä OLAF epäsi kantajalta mahdollisuuden tutustua OLAFin kertomukseen, joka koski Elios Innovatív Zrt:n investointia katuvalaistukseen (OLAFin asia nro OF/2015/0034/B4), kun taas jälkimmäisessä riidanalaisessa päätöksessä hylättiin kantajan tekemä uudistettu hakemus.

Riidanalaisten päätösten kumoamista koskevan kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahdeksaan kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu perusoikeuksien suojaan

—

Tutustuminen pyydettyyn asiakirjaan liittyy sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskevaan oikeuteen, joka kantajalla on perusoikeuskirjan 11 artiklan nojalla. Kantaja väittää, että kieltäytyessään ilmaisemasta pyydetyn asiakirjan sisältöä vastaaja jätti noudattamatta perusoikeuskirjassa vahvistettua perusoikeuksien kriteeriä eikä ottanut perusoikeuksia huomioon vaan rajoitti suhteettomasti kantajan oikeutta sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen.

2)

Toinen kanneperuste, jossa riitautetaan yleinen olettama kiellosta antaa asiakirjoja tutustuttaviksi

—

Kantajan mielestä yleinen olettama kiellosta antaa OLAFin asiakirjoja tutustuttaviksi on lainvastainen. Kantajan mukaan asiakirjoihin tutustumista koskevaa perusoikeutta ei saa tehdä sisällyksettömäksi siten, että lakia soveltava elin sulkee yleisen julkisuutta koskevan säännön ulkopuolelle kaikki jonkin toimielimen (tässä tapauksessa OLAFin) laatimat asiakirjat analysoimatta pyydettyjen tietojen sisältöä.

3)

Kolmas kanneperuste, joka koskee luottamuksellisuusvelvollisuuden suhteetonta soveltamista

—

Kantaja arvostelee OLAFia siitä, että tämä ei antanut tutustuttavaksi koko asiakirjaa vaan tukeutui luottamuksellisuusvelvollisuuteen. Sellainen rajoitus on suhteeton, joka mahdollistaa, että kyseisen velvollisuuden perusteella koko OLAFin toteuttaman tutkinnan asiakirja-aineiston sisältö jää ilmaisematta, mikä tekee täysin sisällyksettömäksi Euroopan unionin kansalaisten oikeuden saada tutustua unionin toimielinten asiakirjoihin.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu oikeuteen tutustua asiakirjoihin

—

Kantaja väittää, että yleisen julkisuutta koskevan säännön kanssa ei sovi yhteen se, että lakia soveltava elin sallii tutustumisen tiettyihin asiakirjoihin vain, jos tutustumista pyytävä osoittaa yleistä etua koskevan pakottavan syyn suhteessa tutustumiskieltoa koskevaan olettamaan. Kantaja katsoo, että tietoja käsittelevän elimen on osoitettava, että on olemassa poikkeus, jonka perusteella asiakirjan sisällön ilmaisemista voidaan rajoittaa.

5)

Viides kanneperuste, joka koskee perustelujen puuttumista siltä osin kuin kyse on ulkoisesta painostuksesta ja päätöksentekoprosessin suojaamisesta

—

Kantaja väittää, että siltä osin kuin kyse on asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden käyttämisestä vastaaja ei toteuttanut tapauskohtaista arviointia eikä perustellut asiasisällön osalta sitä, mikä pyydetty tieto erityisesti oli tarpeen tehtävän päätöksen kannalta.

6)

Kuudes kanneperuste, joka koskee perustelujen puuttumista taloudellisten etujen suojan osalta

—

Kantaja väittää, ettei vastaaja osoittanut, että asiakirjoihin tutustumisen salliminen vaarantaisi luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden taloudellisia etuja. Hypoteettinen toteen näyttämätön vaara ei saa tehdä sisällyksettömäksi yleiseen etuun liittyviin tietoihin tutustumista ja niiden sisällön ilmaisemista koskevaa perusoikeutta, joka tietojen pyytäjällä on.

7)

Seitsemäs kanneperuste, joka koskee henkilötietojen siirtämisen oikeuttamista vakiintuneilla yleistä etua koskevilla perusteilla

—

Kantajan mielestä vastaajan argumentti, joka koskee henkilötietojen suojaa, on lainvastainen, koska julkista palvelua tarjottaessa ja julkisia varoja käytettäessä henkilötietojen suojaa sovelletaan rajoituksin. Lisäksi kantaja väittää vastaajan jättäneen ilmoittamatta, että kantajan olisi pitänyt oikeuttaa mahdollisuus tutustua henkilötietoihin yleistä etua koskevilla syillä.

8)

Kahdeksas kanneperuste, jonka mukaan ylivoimainen yleinen etu edellyttää pyydettyjen asiakirjojen sisällön ilmaisemista

—

Kantaja väittää, että ylivoimainen yleinen etu edellyttää pyydetyn asiakirjan sisällön ilmaisemista. Kantaja perustaa ylivoimaisen yleisen edun siihen, ettei Unkarin viranomaisten voida odottaa toteuttavan aineellista tutkintaa niistä vakavista väärinkäytöksistä, jotka OLAF on todennut. Kantajan mielestä vain asiakirjan sisällön ilmaiseminen voi olla tehokas väline tämän osalta.

(1)  EUVL 2010, C 83, s. 1.

Full & Egal Universal Law Academy