EUR-Lex -  62019TN0541 - FI

7.10.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 337/10

Kanne 1.8.2019 – Shindler ym. v. komissio

(asia T-541/19)

(2019/C 337/11)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Harry Shindler (Porto d’Ascoli, Italia) ja viisi muuta kantajaa (edustaja: asianajaja J. Fouchet)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan unionin neuvoston 3.7.2019 tekemän implisiittisen päätöksen olla tunnustamatta EU-vaalien lykkäämisestä toukokuun 2019 loppuun 3.5.2019 esitetyn pyynnön jälkeistä hiljaisuutta laiminlyönniksi

—

toteamaan, että Euroopan unionin neuvosto pidättäytyi lainvastaisesti lykkäämästä EU-vaaleja ja muutti näin 22.5.2018 tekemässä päätöksessään (EU, Euratom) 2018/767 säätämäänsä ajankohtaa eikä mahdollistanut brittiläisille kantajille aktiivista osallistumista vuoden 2019 vaaleihin, jotka olivat ratkaisevan tärkeät erityisesti Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen mahdollisen erosopimuksen ratifioinnin kannalta

ja tästä syystä

—

toteamaan laiminlyönnin

—

velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston maksamaan jokaiselle kantajalle 1 500 euroa puolustautumiskustannuksina.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu kantajien EU-vaaleissa äänestämistä koskevan oikeuden, jota suojataan unionin oikeudessa, loukkaamiseen. Kyseisen kanneperusteen yhteydessä kantajat väittävät erityisesti, että

—

SEUT 9, SEUT 20 ja SEUT 21 artiklaa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 7 artiklaa sovellettiin virheellisesti

—

neuvosto loukkasi oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita

—

neuvosto loukkasi perusoikeuskirjan 20 ja 39 artiklaan perustuvaa unionin kansalaisuuteen kiinteästi kuuluvaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sekä vuoden 1976 säädöksen 1 artiklaa, luettuna yhdessä SEU 14 artiklan 3 kohdan kanssa.

2)

Toinen kanneperuste perustuu siihen, että neuvoston lainvastaisesta laiminlyönnistä aiheutui kolminkertainen äänestämistä EU-vaaleissa koskevan oikeuden menettäminen. Kyseisen kanneperusteen yhteydessä kantajat väittävät erityisesti, että

—

neuvosto loukkasi brittien oikeuksia, koska se ei kyseenalaistanut ns. 15 vuoden säännön soveltamista EU-vaalien yhteydessä, millä aiheutettiin vakavaa haittaa vapaan liikkuvuuden ja sijoittautumisvapauden käyttämiselle sekä loukattiin perusoikeuskirjassa taattuja hyvää hallintoa ja yhdenvertaista äänioikeutta koskevia periaatteita sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjassa 1 olevaa 3 artiklaa ja 10 artiklaa

—

Brexitin lykkäämisestä sopiminen tapahtui 11.4.2019 eli kansallisten äänestäjärekisterien sulkemisen jälkeen, mikä ei ole sopusoinnussa vapaan liikkuvuuden ja sijoittautumisvapauden, SEUT 50 artiklan, hyvän hallinnon periaatteen, perusoikeuskirjassa taatun yhdenvertaisen äänioikeuden periaatteen sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjassa 1 olevan 3 artiklan ja 10 artiklan kanssa

—

Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestetyt vaalit olivat sääntöjenvastaiset Brexitin lykkäämisessä kiirehtimisen ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa eläviä EU-kansalaisia koskevien kohtuuttomien muodollisuuksien vuoksi.

3)

Kolmas kanneperuste perustuu Euroopan unionin neuvoston laiminlyönnin toteamista ja EU-vaalien lykkäämisestä kieltäytymistä koskevaan lainvastaisuusväitteeseen. Kieltäytyminen perustui kantajien mukaan luvan antamisesta aloittaa neuvottelut Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kanssa kyseisen jäsenvaltion Euroopan unionista eroamiseen sovellettavia yksityiskohtaisia määräyksiä koskevan sopimuksen tekemiseksi 22.5.2017 annettuun neuvoston päätökseen (EU, Euratom) (asiakirja XT 21016/17) ja kyseisen sopimuksen liitteeseen, jossa vahvistetaan mainitun sopimuksen neuvotteluohjeet (asiakirja XT 21016/17 ADD 1 REV 2), joita kantajat pitävät lainvastaisina.

Full & Egal Universal Law Academy