Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2844, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajat ylittävissä siviili

virallinen lehti
Euroopan unionin

FI

Sarjan L

2023/2844

27.12.2023

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2023/2844,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2023,

oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajat ylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 2 kohdan e ja f alakohdan ja 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komissio totesi 2 päivänä joulukuuta 2020 antamassaan tiedonannossa ”Oikeudenkäytön digitalisointi Euroopan unionissa – Välineet mahdollisuuksien hyödyntämiseen”, että rajatylittäviä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisia menettelyjä koskeva unionin lainsäädäntökehys on nykyaikaistettava oletusarvoisen digitaalisuuden periaatteen mukaisesti niin, että samalla varmistetaan kaikki tarvittavat suojatoimet sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja taataan keskinäinen luottamus, yhteentoimivuus ja turvallisuus.

(2)

Jotta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueesta saadaan täysin toimiva, on tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot pyrkivät vähentämään kaikkia olemassa olevia järjestelmien digitalisointiin liittyviä eroja ja hyödyntämään asiaankuuluvien unionin rahoitusmekanismien tarjoamia mahdollisuuksia.

(3)

Jotta voidaan parantaa oikeudellista yhteistyötä ja oikeussuojan saatavuutta, unionin säädöksiä, joissa säädetään viestinnästä toimivaltaisten viranomaisten, mukaan lukien unionin elimet ja virastot, välillä sekä toimivaltaisten viranomaisten ja luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden välillä siviili- ja kauppaoikeudellista asioissa, olisi täydennettävä luomalla edellytyksiä, jotka koskevat tällaisen viestinnän toteuttamista digitaalisten välineiden avulla.

(4)

Tällä asetuksella pyritään parantamaan oikeudellisten menettelyjen tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä oikeussuojan saatavuutta digitalisoimalla nykyiset viestintäkanavat, minkä odotetaan tuottavan kustannus- ja aikasäästöjä, keventävän hallinnollista taakkaa ja parantavan kaikkien rajatylittävään oikeudelliseen yhteistyöhön osallistuvien viranomaisten kykyä selviytyä ylivoimaisista esteistä. Toimivaltaisten viranomaisten välisten digitaalisen viestintäkanavien käytön odotetaan vähentävän asioiden käsittelyyn liittyviä viivästyksiä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tämän uskotaan hyödyttävän luonnollisia henkilöitä, oikeushenkilöitä ja jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia sekä vahvistavan luottamusta oikeuslaitoksiin. Viestintäkanavien digitalisoinnista olisi hyötyä myös rajatylittävien rikosoikeudellisten menettelyjen alalla ja rikollisuuden torjuntaa koskevassa unionin toiminnassa. Tältä osin digitaalisten viestintäkanavien mahdollistama korkea turvallisuuden taso merkitsee edistysaskelta, joka parantaa myös asianomaisten henkilöiden oikeuksien turvaamista, kuten oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen ja oikeutta henkilötietojen suojaan.

(5)

Kaikkien henkilöiden, joita tämän asetuksen mukainen sähköinen tiedonvaihto koskee, perusoikeuksia ja -vapauksia olisi kunnioitettava kaikilta osin unionin oikeuden mukaisesti, etenkin oikeutta oikeussuojan tehokkaaseen saatavuuteen, oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, syrjimättömyysperiaatetta, oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen ja oikeutta henkilötietojen suojaan.

(6)

Kaikkien toimijoiden olisi tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan täyttäessään noudatettava oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatetta ottaen huomioon vallanjaon periaate ja muut oikeusvaltion periaatteet.

(7)

Oikeussuojan tehokas saatavuus on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen keskeinen tavoite. Digitalisaatio parantaa merkittävästi oikeussuojan saatavuutta sekä oikeuslaitosten tehokkuutta, laatua ja avoimuutta.

(8)

Asianmukaisten kanavien ja välineiden kehittäminen on tärkeää, jotta oikeuslaitoksille taataan mahdollisuus tehdä digitaalista yhteistyötä tehokkaasti. Siksi on olennaisen tärkeää perustaa unionin tasolla yhdenmukainen tietotekninen väline, joka mahdollistaa oikeudellisiin asioihin liittyvien tietojen nopean, suoran, yhteentoimivan, luotettavan, helppokäyttöisen, turvallisen ja tehokkaan rajatylittävän sähköisen vaihdon toimivaltaisten viranomaisten välillä. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että oikeusalan ammattilaiset osallistuvat oikeuslaitosten digitalisaatioon.

(9)

Oikeudellisiin asioihin liittyvien tietojen digitaalista vaihtoa varten on kehitetty välineitä, joiden ansiosta jäsenvaltioiden ei tarvitse korvata jo olemassa olevia nykyisiä tietojärjestelmiään tai tehdä niihin kalliita muutoksia. e-CODEX-järjestelmä, jota koskeva oikeudellinen kehys on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2022/850 (3), on tärkein tähän mennessä kehitetty tämäntyyppinen väline, jolla varmistetaan oikeudellisiin asioihin liittyvien tietojen nopea, suora, yhteentoimiva, kestävä, luotettava ja turvallinen rajatylittävä sähköinen vaihtaminen toimivaltaisten viranomaisten välillä.

(10)

Menettelyjen digitalisoinnilla olisi varmistettava oikeussuojan saatavuus kaikille, myös vammaisille henkilöille. Tällä asetuksella perustettujen hajautetun tietojärjestelmän ja eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen olisi oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/2102 (4) säädettyjen verkkosivustojen saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Samalla tässä asetuksessa tarkoitettujen sähköisten maksutapojen olisi oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/882 (5) säädettyjen esteettömyysvaatimusten mukaisia.

(11)

Rajatylittävän viestinnän digitaalisten kanavien luominen edistäisi suoraan oikeussuojan parempaa saatavuutta siten, että se antaa luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille mahdollisuuden suojella oikeuksiaan ja esittää vaatimuksiaan, panna vireille menettelyjä ja vaihtaa oikeudellisiin asioihin liittyviä tietoja digitaalisessa muodossa oikeusviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa menettelyissä, jotka kuuluvat unionin oikeuden soveltamisalaan siviili- ja kauppaoikeuden alalla.

(12)

Sen varmistamiseksi, että sähköisillä viestintävälineillä on myönteinen vaikutus oikeussuojan saatavuuteen, jäsenvaltioiden olisi osoitettava riittävästi resursseja kansalaisten digitaalisten taitojen ja digilukutaidon parantamiseen ja kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että digitaalisten taitojen puute ei muodosta estettä hajautetun tietojärjestelmän käytölle. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että koulutusta tarjotaan kaikille asianomaisille oikeusalan ammattilaisille, myös syyttäjille, tuomareille ja hallintohenkilöstölle, sekä toimivaltaisille viranomaisille, jotta voidaan taata hajautetun tietojärjestelmän tehokas käyttö. Tällaisella koulutuksella olisi pyrittävä parantamaan oikeuslaitosten toimintaa kaikkialla unionissa sekä perusoikeuksien ja -arvojen vaalimista erityisesti antamalla oikeusalan ammattilaisille valmiudet vastata tehokkaasti haasteisiin, joita saattaa aiheutua videoneuvottelun tai muun etäviestintäteknologian avulla järjestettävissä menettelyissä tai kuulemisissa niiden virtuaalisen luonteen vuoksi. Komission olisi kannustettava jäsenvaltioita hakemaan asiaankuuluvista unionin rahoitusohjelmista apurahoja koulutuksen järjestämiseen ja tuettava niitä tässä yhteydessä.

(13)

Tämän asetuksen soveltamisalaan olisi kuuluttava viestinnän digitalisointi sellaisissa tiettyjen unionin säädösten soveltamisalaan kuuluvissa siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia. Kyseiset säädökset olisi lueteltava tämän asetuksen liitteissä. Tämän asetuksen soveltamisalaan olisi kuuluttava myös viestintä toimivaltaisten viranomaisten sekä unionin elinten ja virastojen, kuten Euroopan syyttäjänviraston tai Eurojustin, välillä, siltä osin kuin ne ovat toimivaltaisia liitteessä II lueteltujen säädösten nojalla. Siltä osin kuin selvittäjät ovat kansallisen lainsäädännön nojalla toimivaltaisia vastaanottamaan ulkomaisen velkojan ilmoittamia saatavia maksukyvyttömyysmenettelyissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/848 (6) nojalla, selvittäjiä olisi pidettävä tässä asetuksessa tarkoitettuina toimivaltaisina viranomaisina.

(14)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa liitteissä I ja II luetelluissa säädöksissä vahvistettuihin rajatylittäviä oikeudellisia menettelyjä koskeviin sääntöihin, lukuun ottamatta tällä asetuksella käyttöön otettuja sääntöjä, jotka liittyvät viestintään digitaalisten välineiden avulla. Tämä asetus ei saisi rajoittaa sellaisten kansallisten lakien soveltamista, joissa nimetään viranomainen, henkilö tai elin käsittelemään jotakin hakemusten, asiakirjojen ja tietojen tarkastamiseen ja säilyttämiseen liittyvää näkökohtaa. Se ei myöskään saisi vaikuttaa sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisiin vaatimuksiin asiakirjojen tai tietojen aitoudesta, virheettömyydestä, luotettavuudesta, uskottavuudesta ja asianmukaisesta oikeudellisesta muodosta, lukuun ottamatta tällä asetuksella käyttöön otettuja sääntöjä, jotka koskevat viestintää digitaalisten välineiden avulla.

(15)

Se, katsotaanko asialla olevan rajatylittäviä vaikutuksia, olisi määriteltävä liitteissä I ja II lueteltujen säädösten nojalla. Jos liitteissä I ja II luetelluissa säädöksissä todetaan nimenomaisesti, että toimivaltaisten viranomaisten välistä viestintämenettelyä olisi säänneltävä kansallisella lainsäädännöllä, tätä asetusta ei saisi soveltaa.

(16)

Tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita ei saisi soveltaa suulliseen viestintään, kuten sellaiseen, joka tapahtuu puhelimitse tai kasvokkain.

(17)

Tätä asetusta ei saisi soveltaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1784 (7) nojalla tapahtuvaan asiakirjojen tiedoksiantoon eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1783 (8) nojalla tapahtuvaan todisteiden vastaanottamiseen. Kyseisissä asetuksissa säädetään jo erityisistä oikeudellisen yhteistyön digitalisointia koskevista säännöistä. Tällä asetuksella olisi kuitenkin otettava käyttöön tiettyjä muutoksia asetukseen (EU) 2020/1784, jotta voidaan parantaa asiakirjojen suoraa sähköistä tiedoksi antamista henkilölle, jolla on tiedoksiantoa varten tiedossa oleva osoite toisessa jäsenvaltiossa.

(18)

Jos komissio tekee eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen suunnittelu- ja toteutusvaiheissa yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa, tällaisilla toimijoilla olisi oltava kokemusta turvallisten, käyttäjäystävällisten ja esteettömien tietojärjestelmien kehittämisestä.

(19)

Rajatylittäviin siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisiin menettelyihin liittyvän jäsenvaltioiden välisen turvallisen, tehokkaan, nopean, yhteentoimivan, luottamuksellisen ja luotettavan viestinnän varmistamiseksi olisi käytettävä asianmukaisia viestintätekniikoita edellyttäen, että tietyt vaatimukset, jotka koskevat vastaanotetun asiakirjan tietoturvaa, eheyttä ja luotettavuutta sekä viestintään osallistuvien tahojen tunnistamista, täyttyvät. Tämän vuoksi rajatylittäviin oikeudellisiin menettelyihin liittyvää tiedonvaihtoa varten olisi perustettava turvallinen, tehokas ja luotettava hajautettu tietojärjestelmä. Tietojärjestelmän hajautetulla luonteella olisi pyrittävä turvalliseen tiedonvaihtoon toimivaltaisten viranomaisten välillä ilman, että mikään unionin toimielin on osallisena kyseisen tiedonvaihdon asiasisällössä. Hajautetun tietojärjestelmän olisi myös mahdollistettava turvallinen tiedonvaihto jäsenvaltion ja unionin elinten ja virastojen, kuten Eurojustin, välillä liitteessä II lueteltujen säädösten soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa.

(20)

Hajautetun tietojärjestelmän olisi koostuttava taustajärjestelmistä, jotka ovat käytössä jäsenvaltioissa sekä asiaankuuluvissa unionin elimissä ja virastoissa, sekä yhteentoimivista yhteyspisteistä, joiden kautta nämä järjestelmät linkittyvät toisiinsa käyttäen turvallisia yhteyksiä. Hajautetun tietojärjestelmän yhteyspisteiden olisi perustuttava e-CODEX-järjestelmään.

(21)

Tämän asetuksen soveltamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää komission kehittämää ohjelmistoa (viitesovellus) kansallisen tietojärjestelmän sijaan. Kyseisen viitesovelluksen olisi perustuttava moduuleihin, mikä tarkoittaa sitä, että ohjelmisto pakataan ja toimitetaan erillään e-CODEX-järjestelmän komponenteista, joita tarvitaan yhdistämään se hajautettuun tietojärjestelmään. Tällaisen moduulirakenteen ansiosta jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää uudelleen tai lujittaa olemassa olevaa kansallista oikeudellisen viestinnän infrastruktuuriaan rajatylittävän käytön tarkoituksessa. Ylläpitovelvoitteisiin liittyvissä kysymyksissä jäsenvaltiot voisivat myös käyttää kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin kehittämää ohjelmistoa (iSupport).

(22)

Komission olisi vastattava viitesovelluksen luomisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteiden sekä käytettävyysvaatimusten mukaisesti. Komission olisi suunniteltava viitesovellus ja kehitettävä ja ylläpidettävä sitä noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) 2018/1725 (9) ja (EU) 2016/679 (10) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/680 (11) säädettyjä tietosuojavaatimuksia ja -periaatteita, erityisesti sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteita ja korkeaa kyberturvallisuuden tasoa. Etenkin kaikkien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, jotka osallistuvat kansallisten tietojärjestelmien tai viitesovelluksen luomiseen, kehittämiseen tai ylläpitoon, olisi noudatettava kyseisiä vaatimuksia ja periaatteita. Viitesovelluksen olisi myös sisällettävä asianmukaiset tekniset toimenpiteet ja mahdollistettava organisatoriset toimenpiteet, mukaan lukien tarvittava valvonta, jotta varmistetaan rajatylittäviin oikeudellisiin menettelyihin liittyvän tiedonvaihdon asianmukainen turvallisuus- ja yhteentoimivuustaso. Jotta varmistetaan yhteentoimivuus kansallisten tietojärjestelmien kanssa, viitesovelluksen olisi kyettävä noudattamaan asetuksessa (EU) 2022/850 määriteltyjä digitaalisia prosessistandardeja tämän asetuksen liitteissä I ja II lueteltujen vastaavien säädösten osalta.

(23)

Jotta hakijoille voidaan tarjota tukea nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti, viestinnän sellaisten toimivaltaisten viranomaisten, kuten tuomioistuinten ja keskusviranomaisten, välillä, jotka on vahvistettu neuvoston asetusten (EY) N:o 4/2009 (12) ja (EU) 2019/1111 (13) mukaisesti, olisi tapahduttava pääsääntöisesti hajautetun tietojärjestelmän välityksellä.

(24)

Tietojen toimittaminen hajautetun tietojärjestelmän avulla voisi olla mahdotonta järjestelmähäiriön vuoksi. Asiaankuuluvien unionin elinten ja jäsenvaltioiden olisi ratkaistava kaikki järjestelmähäiriöt mahdollisimman pian. Tietojen toimittaminen voisi myös olla käytännössä mahdotonta siirrettävien tietojen fyysisen tai teknisen luonteen vuoksi, esimerkiksi kun on kyse fyysisten todisteiden toimittamisesta tai tarpeesta toimittaa alkuperäinen asiakirja paperisena sen aitouden arvioimiseksi, taikka ylivoimaisen esteen vuoksi. Ylivoimaisen esteen tilanteet ovat pääsääntöisesti seurausta ennalta arvaamattomista ja väistämättömistä tapahtumista, jotka johtuvat toimivaltaisesta viranomaisesta riippumattomasta syystä. Kun hajautettua tietojärjestelmää ei käytetä, viestintä olisi toteutettava tarkoituksenmukaisimmalla vaihtoehtoisella tavalla. Tällaisten vaihtoehtoisten tapojen olisi tarkoitettava muun muassa tietojen toimittamista mahdollisimman nopeasti ja turvallisella tavalla muita turvallisia sähköisiä keinoja käyttäen, postipalvelun välityksellä tai henkilökohtaisesti, jos tällainen toimittaminen on mahdollista.

(25)

Hajautettua tietojärjestelmää olisi käytettävä oletusarvoisesti toimivaltaisten viranomaisten välisessä viestinnässä. Tietyissä tilanteissa voisi kuitenkin olla asianmukaisempaa käyttää muita viestintävälineitä oikeudellisen yhteistyön joustavuuden varmistamiseksi. Muiden viestintävälineiden käyttö voisi olla asianmukaista, jos toimivaltaisten viranomaisten on tarpeen viestiä kasvokkain, ja erityisesti suorassa viestinnässä tuomioistuinten välillä asetusten (EU) 2015/848 ja (EU) 2019/1111 nojalla ja suorassa viestinnässä toimivaltaisten viranomaisten välillä neuvoston puitepäätösten 2005/214/JHA (14), 2006/783/JHA (15), 2008/909/JHA (16), 2008/947/JHA (17), 2009/829/JHA (18) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/41/EU (19) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1805 (20) nojalla, kun toimivaltaisten viranomaisten välinen viestintä olisi mahdollista toteuttaa millä tahansa välineellä tai millä tahansa asianmukaisella tavalla, kyseisissä säädöksissä vahvistetun mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa toimivaltaiset viranomaiset voisivat käyttää epävirallisempia välineitä, kuten sähköpostia.

Muut viestintävälineet voisivat olla asianmukaisia myös, jos viestintään liittyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä tai jos laajan asiakirja-aineiston muuntaminen sähköiseen muotoon aiheuttaa kohtuuttoman hallinnollisen rasitteen asiakirja-aineiston lähettävälle toimivaltaiselle viranomaiselle. Koska toimivaltaiset viranomaiset käsittelevät arkaluonteisia tietoja, asianmukaisia viestintätapoja valittaessa olisi aina varmistettava tietojenvaihdon turvallisuus ja luotettavuus. Hajautettua tietojärjestelmää olisi aina pidettävä kaikkein asianmukaisimpana välineenä, kun vaihdetaan lomakkeita, jotka on laadittu tämän asetuksen liitteissä I ja II lueteltujen säädösten mukaisesti. Lomakkeita voitaisiin kuitenkin vaihtaa myös muilla tavoin tapauksissa, joissa eri jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat paikalla samassa paikassa jossakin jäsenvaltiossa avustaakseen tämän asetuksen liitteessä II lueteltujen säädösten mukaisten oikeudellisen yhteistyön menettelyjen täytäntöönpanossa, jos se on tarpeen asian kiireellisyyden vuoksi; tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi direktiivin 2014/41/EU mukaiset tilanteet, joissa määräyksen antava viranomainen avustaa eurooppalaisen tutkintamääräyksen täytäntöönpanossa täytäntöönpanovaltiossa tai joissa eri jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset koordinoivat tämän asetuksen liitteessä II lueteltujen säädösten mukaisia oikeudellisen yhteistyön menettelyjä fyysisessä kokouksessa.

(26)

Kun on kyse unionin vastuulla olevista hajautetun tietojärjestelmän komponenteista, järjestelmän komponentteja hallinnoivalla yksiköllä olisi asetuksessa (EU) 2022/850 vahvistettujen turvallisuusvaatimusten mukaisesti oltava riittävät resurssit komponenttien moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

(27)

Jotta voidaan helpottaa luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden mahdollisuutta kääntyä toimivaltaisten viranomaisten puoleen siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, tällä asetuksella olisi perustettava osaksi hajautettua tietojärjestelmää unionin tason yhteyspiste, jäljempänä ’eurooppalainen sähköinen yhteyspiste’, jonka olisi tarjottava luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille tietoa näiden oikeudesta oikeusapuun ja jonka välityksellä luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden tai näiden puolesta toimivan edustajan olisi voitava kirjata vaateita, käynnistää pyyntöjä, lähettää, pyytää ja vastaanottaa menettelyjen kannalta merkityksellisiä tietoja, myös digitalisoituja asiakirja-aineistoja tai niiden osia, ja viestiä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa tai saada tiedoksi oikeudenkäynti- tai muita kuin oikeudenkäyntiin liittyviä asiakirjoja. Eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen olisi sijaittava Euroopan oikeusportaalissa, joka on oikeudellisten tietojen ja palvelujen keskitetty asiointipiste unionissa.

(28)

Tässä yhteydessä sovelletaan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaista oikeutta oikeusapuun tai oikeudelliseen apuun, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 650/2012 (21), neuvoston asetuksissa (EY) N:o 4/2009 ja (EU) 2019/1111 sekä neuvoston direktiivissä 2003/8/EY (22) vahvistettua oikeutta oikeusapuun. Luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden olisi voitava saada asiaankuuluvat Euroopan oikeusportaalin tiedot eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen linkkien kautta.

(29)

Kun on kyse luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden viestinnästä toimivaltaisten viranomaisten kanssa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa rajatylittävissä tapauksissa, sähköistä viestintää olisi käytettävä vaihtoehtona nykyisille viestintätavoille, mukaan lukien kansalliset välineet, tämän vaikuttamatta siihen, miten luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt viestivät kansallisten viranomaistensa kanssa, kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Oikeushenkilöiden viestinnässä toimivaltaisten viranomaisten kanssa olisi kannustettava käyttämään oletusarvoisesti sähköisiä välineitä. Jotta varmistetaan, että oikeussuojan saatavuus digitaalisin välinein ei syvennä entisestään digitaalista kuilua, olisi kuitenkin jätettävä asianomaisten henkilöiden päätettäväksi, käyttävätkö he viestintätapana tässä asetuksessa säädettyä sähköistä viestintää vai muuta viestintätapaa. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan ottaa huomioon niiden henkilöiden erityistilanteet, joilla ei välttämättä ole tarvittavia teknisiä välineitä tai digitaalisia taitoja digitaalisten palvelujen käyttämistä varten, ja vammaisten henkilöiden erityistilanteet, sillä jäsenvaltiot ja unioni ovat sitoutuneet toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaisesti.

(30)

Jotta voitaisiin tehostaa hajautetun tietojärjestelmän, myös eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen, välityksellä tapahtuvaa sähköistä rajatylittävää viestintää ja asiakirjojen toimittamista, hajautetun tietojärjestelmän välityksellä toimitettujen asiakirjojen oikeusvaikutuksia ja hyväksyttävyyttä oikeudenkäynnissä ei saisi kieltää pelkästään asiakirjojen sähköisen muodon vuoksi. Kyseinen periaate ei saisi kuitenkaan vaikuttaa sellaisten asiakirjojen oikeusvaikutuksia tai hyväksyttävyyttä koskevaan arviointiin, jotka voisivat toimia todisteina kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(31)

Jotta voitaisiin helpottaa suullisia kuulemisia siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, tässä asetuksessa olisi säädettävä mahdollisuudesta käyttää videoneuvottelua tai muuta etäviestintätekniikkaa.

(32)

Toimivaltaisen viranomaisen olisi videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla voitava todentaa kuultavien henkilöiden henkilöllisyys, ja tällaisen tekniikan olisi mahdollistettava visuaalinen, suullinen ja ääniviestintä kuulemisen aikana. Tavallista puhelua ei saisi pitää suulliseen kuulemiseen soveltuvana etäviestintätekniikkana. Käytettävän tekniikan olisi täytettävä henkilötietojen suojaa, viestinnän luottamuksellisuutta ja tietoturvaa koskevat sovellettavat vaatimukset riippumatta siitä, minkä tyyppisessä kuulemisessa sitä käytetään.

(33)

Kuulemista, joka järjestetään videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla, ei saisi hylätä pelkästään sen perusteella, että etäviestintätekniikan käyttöä säänteleviä kansallisia sääntöjä ei ole olemassa. Tällaisessa tapauksessa olisi sovellettava soveltuvin osin kansallisen lainsäädännön parhaiten soveltuvia sääntöjä, kuten todisteiden vastaanottamista koskevia sääntöjä.

(34)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa oikeuteen käyttää tulkkia, ja siviili-, kauppa- tai rikosoikeudellisissa menettelyissä käytettävän videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan olisi mahdollistettava tulkkauksen käyttö.

(35)

Jotta voidaan helpottaa suullisia kuulemisia sellaisia siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita koskevissa menettelyissä, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, tässä asetuksessa olisi säädettävä mahdollisuudesta käyttää videoneuvottelua tai muuta etäviestintätekniikkaa, jonka avulla asianosaiset tai niiden edustajat voivat osallistua tällaisiin kuulemisiin, edellyttäen että asiaankuuluvaa teknologiaa on saatavilla, asianosaisten mahdollisuudesta esittää näkemyksensä tällaisen teknologian käytöstä ja tällaisen teknologian käytön asianmukaisuudesta kyseessä olevan asian erityisolosuhteissa. Tämä asetus ei saisi estää henkilöitä, jotka avustavat asianosaista, eikä yleisiä syyttäjiä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa osallistumasta kuulemiseen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(36)

Videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla toteutettavan kuulemisen käynnistämiseen ja järjestämiseen olisi siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa sovellettava sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa menettelyt käydään. Jos kuulemisten nauhoittamisesta säädetään sen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä, joka suorittaa kuulemisen siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa, asianosaisille olisi ilmoitettava kyseisistä säännöksistä ja, jos siitä on säädetty, niiden mahdollisuudesta vastustaa nauhoittamista.

(37)

Päättäessään, sallitaanko asianosaisten ja niiden edustajien osallistuminen kuulemiseen siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla, toimivaltaisen viranomaisen olisi valittava asianmukainen menetelmä asianosaisten näkemysten kartoittamiseksi kansallisen prosessioikeuden mukaisesti.

(38)

Jos siviili- tai kauppaoikeudellisia asioita koskevissa menettelyissä toimivaltainen viranomainen on päättänyt sallia vähintään yhden asianosaisen tai muun tahon osallistumisen videoneuvottelun välityksellä tapahtuvaan kuulemiseen, kyseisen toimivaltaisen viranomaisen olisi varmistettava, että tällaisilla tahoilla on mahdollisuus osallistua kyseiseen kuulemiseen videoneuvottelun välityksellä. Toimivaltaisen viranomaisen olisi lähetettävä tällaisille tahoille linkki kyseiseen videoneuvotteluun osallistumista varten ja tarjottava teknistä apua. Toimivaltaisen viranomaisen olisi esimerkiksi annettava ohjeet käytettävästä ohjelmistosta ja järjestettävä tarvittaessa tekninen testi ennen kuulemista. Toimivaltaisen viranomaisen olisi otettava huomioon vammaisten henkilöiden erityistarpeet.

(39)

Jos lapsi osallistuu siviili- tai kauppaoikeudellisiin menettelyihin, erityisesti asianosaisena, kansallisen lainsäädännön mukaisesti, hänen olisi voitava osallistua kuulemiseen videoneuvottelun tai muun tässä asetuksessa vahvistetun etäviestintätekniikan avulla ottaen huomioon lasten menettelylliset oikeudet. Toisaalta jos lapsi osallistuu menettelyyn, jossa on tarkoituksena ottaa vastaan todisteita siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa, esimerkiksi niin, että lasta on määrä kuulla todistajana, häntä voitaisiin kuulla myös videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla asetuksessa (EU) 2020/1783 säädetyn mukaisesti.

(40)

Jos toimivaltainen viranomainen pyytää henkilöä osallistumaan todisteiden vastaanottamiseen siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa, tällaisen henkilön videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla tapahtuvaan kuulemiseen osallistumiseen olisi sovellettava asetusta (EU) 2020/1783.

(41)

Tätä asetusta ei saisi soveltaa videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, jos tällaisesta käytöstä on jo säädetty liitteessä I luetelluissa säädöksissä, eikä asioissa, joilla ei ole rajatylittäviä vaikutuksia. Tätä asetusta ei myöskään saisi soveltaa videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön notaarin suorittamissa todentamismenettelyissä.

(42)

Videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla toteutettavan kuulemisen käynnistämiseen ja järjestämiseen olisi rikosasioissa sovellettava sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, joka kuulemisen järjestää. Jäsenvaltiona, joka järjestää kuulemisen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla, olisi pidettävä videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöä pyytänyttä jäsenvaltiota.

(43)

Tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöä kuulemisissa, jotka koskevat oikeudellisen yhteistyön menettelyitä rikosoikeudellisissa asioissa, ei saisi soveltaa sellaisiin videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla toteutettaviin kuulemisiin, joissa on tarkoitus ottaa vastaan todisteita tai pitää oikeudenkäynti, joka voisi johtaa epäillyn tai syytetyn syyllisyyttä tai syyttömyyttä koskevan päätöksen tekemiseen. Tämä asetus ei saisi rajoittaa direktiivin 2014/41/EU, keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen eikä neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS (23) soveltamista.

(44)

Jotta voidaan turvata oikeus puolueettomaan tuomioistuimeen ja puolustautumisoikeudet, epäiltyjen, syytettyjen tai tuomittujen henkilöiden tai asetuksessa (EU) 2018/1805 määritellyn henkilön, jota asia koskee – ja joka ei ole epäilty, syytetty tai tuomittu henkilö – olisi annettava suostumuksensa videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön kuulemisissa, jotka koskevat oikeudellisen yhteistyön menettelyitä rikosoikeudellisissa asioissa. Toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava poiketa vaatimuksesta pyytää suostumus epäillyltä, syytetyltä tai tuomitulta henkilöltä tai henkilöltä, jota asia koskee, ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa tällainen poikkeus on asianmukaisesti perusteltu sellaisten yleiseen turvallisuuteen ja kansanterveyteen kohdistuvien vakavien uhkien vuoksi, jotka on osoitettu aidoiksi ja ajankohtaisiksi tai ennakoitavissa oleviksi. Poikkeuksen käyttö suostumuksen pyytämiseksi videoneuvottelua varten olisi rajoitettava siihen, mikä on tarpeen, ja siinä olisi noudatettava täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’. Jos suostumusta ei ole pyydetty, epäillyllä, syytetyllä tai tuomitulla henkilöllä tai henkilöllä, jota asia koskee, olisi oltava mahdollisuus muutoksenhakuun kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja perusoikeuskirjaa täysimääräisesti noudattaen.

(45)

Jos epäillyn, syytetyn tai tuomitun henkilön oikeuksia loukataan videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla toteutetun kuulemisen yhteydessä, tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuus olisi taattava perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti. Tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuus olisi taattava myös sellaisille henkilöille, joita asia koskee mutta jotka eivät ole epäiltyjä, syytettyjä tai tuomittuja henkilöitä, videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla toteutetun kuulemisen yhteydessä asetuksessa (EU) 2018/1805 tarkoitetuissa menettelyissä.

(46)

Videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla rikosasioissa järjestettävästä kuulemisesta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että viestintä, joka tapahtuu epäillyn, syytetyn tai tuomitun henkilön tai asetuksen (EU) 2018/1805 mukaisissa menettelyissä henkilön, jota asia koskee, ja heidän avustajansa välillä, on sekä välittömästi ennen kuulemista että sen aikana luottamuksellista sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(47)

Jos videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla tapahtuva kuuleminen liittyy rikosoikeudellisiin asioihin, toimivaltaisen viranomaisen, joka vastaanottaa pyynnön järjestää tällaisen kuulemisen, jäljempänä ’pyynnön vastaanottanut toimivaltainen viranomainen’, olisi varmistettava, että epäillyllä, syytetyllä tai tuomitulla tai asetuksessa (EU) 2018/1805 määritellyllä henkilöllä, jota asia koskee, mukaan lukien vammaiset henkilöt, on mahdollisuus käyttää videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön tarvittavaa infrastruktuuria. Tähän olisi kuuluttava velvollisuus esimerkiksi tarjota pääsy tiloihin, joissa kuuleminen on määrä järjestää, ja saatavilla oleviin teknisiin laitteisiin. Jos pyynnön vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen tiloissa ei ole saatavilla teknisiä laitteita, kyseisen viranomaisen olisi voitava hoitaa käytännön järjestelyt siten, että kuuleminen järjestetään toisen viranomaisen tiloissa sen toteuttamiseksi videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla, mahdollisuuksien mukaan kansallisten menettelyjen mukaisesti.

(48)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014 (24) vahvistetaan unionin yhteinen sääntelykehys, jonka nojalla tunnustetaan sähköisen tunnistamisen menetelmät ja sähköiset luottamuspalvelut, jäljempänä ’eIDAS-luottamuspalvelut’, erityisesti sähköiset allekirjoitukset, sähköiset leimat, aikaleimat, sähköiset jakelupalvelut ja verkkosivustojen todentaminen, joilla tunnustetaan yli rajojen olevan sama oikeudellinen asema kuin niiden fyysisillä vastineilla. Näin ollen tässä asetuksessa olisi säädettävä eIDAS-luottamuspalvelujen käytöstä digitaalista viestintää varten.

(49)

Jos asiakirjassa, joka toimitetaan osana tässä asetuksessa säädettyä sähköistä viestintää, on oltava leima tai allekirjoitus, toimivaltaisten viranomaisten olisi käytettävä asetuksessa (EU) N:o 910/2014 määriteltyä hyväksyttyä sähköistä leimaa tai allekirjoitusta ja luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden olisi käytettävä hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusta tai sähköistä tunnistamista. Tämä asetus ei kuitenkaan saisi vaikuttaa muodollisiin vaatimuksiin, joita sovelletaan asiakirjoihin, jotka on laadittu pyynnön tueksi ja jotka voisivat olla digitaalisessa muodossa olevia alkuperäiskappaleita tai oikeaksi todistettuja jäljennöksiä. Tämä asetus ei myöskään saisi vaikuttaa asiakirjojen muuntamista koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön eikä mahdollisiin asiakirjojen tai tietojen aitoutta, virheettömyyttä, luotettavuutta, uskottavuutta ja asianmukaista oikeudellista muotoa koskeviin vaatimuksiin, lukuun ottamatta tällä asetuksella käyttöön otettuja edellytyksiä viestinnän toteuttamiselle digitaalisten välineiden avulla.

(50)

Jotta voitaisiin helpottaa maksujen maksamista tapauksissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia ja jotka kuuluvat liitteessä I lueteltujen siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita koskevien unionin säädösten soveltamisalaan, maksujen sähköisen maksamisen teknisten välineiden olisi oltava sovellettavien esteettömyyssääntöjen mukaisia. Kaikkialla unionissa laajasti käytettävissä olevia maksutapoja, kuten luottokortteja, pankkikortteja, verkkolompakoita ja tilisiirtoja, olisi voitava käyttää verkkoympäristössä ja eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen kautta.

(51)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen tavoitteiden saavuttaminen kaikilta osin ja sovittaa voimassa olevat siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisia asioita koskevat unionin säädökset yhteen tämän asetuksen kanssa, tällä asetuksella muutetaan seuraavia säädöksiä: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 805/2004 (25), (EY) N:o 1896/2006 (26), (EY) N:o 861/2007 (27), (EU) N:o 606/2013 (28), (EU) N:o 655/2014 (29), (EU) 2015/848 ja (EU) 2018/1805. Kyseisten muutosten tarkoituksena on varmistaa, että viestintä tapahtuu tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti. Muutoksista siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisia asioita koskeviin direktiiveihin ja puitepäätöksiin säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2023/2843 (30).

(52)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (31) 22 ja 23 kohdan mukaisesti komission olisi arvioitava tätä asetusta kunkin tämän asetuksen liitteissä I ja II luetellun säädöksen erityisten seurantajärjestelyjen, myös määrällisten ja laadullisten arviointien, avulla kerättyjen tietojen perusteella, jotta voidaan arvioida tämän asetuksen todellisia vaikutuksia paikan päällä ja erityisesti tarkastella vaikutusta rajatylittävän oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnin tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen sekä mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta.

(53)

Komission taustajärjestelmäksi kehittämällä viitesovelluksella olisi kerättävä ohjelman avulla seurantaa varten tarvittavat tiedot, ja tällaiset tiedot olisi toimitettava komissiolle. Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää kansallista tietojärjestelmää komission kehittämän viitesovelluksen sijaan, tällainen järjestelmä voitaisiin varustaa ohjelmalla kyseisten tietojen keräämiseksi, ja tässä tapauksessa kyseiset tiedot olisi toimitettava komissiolle. e-CODEX-järjestelmän liitin voitaisiin myös varustaa ominaisuudella, jonka avulla voidaan hakea asiaankuuluvia tilastotietoja.

(54)

Tapauksissa, joissa videoneuvottelun avulla toteutettujen kuulemisten lukumäärästä ei voida kerätä tietoja automaattisesti, ja tietojenkeruuseen liittyvän hallinnollisen lisärasituksen rajoittamiseksi kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä vähintään yksi tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen, joka vastaa seurantaotoksesta. Nimetylle tuomioistuimelle tai toimivaltaiselle viranomaiselle olisi annettava tehtäväksi kerätä ja toimittaa komissiolle tällaisia tietoja sen omista kuulemisista; näiden tietojen avulla olisi kartoitettava tämän asetuksen arviointiin tarvittavien tietojen määrä tietyn jäsenvaltion osalta. Nimetyn tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen olisi oltava toimivaltainen järjestämään kuulemisia videoneuvottelun avulla tämän asetuksen mukaisesti. Aloilla, joilla muut viranomaiset kuin tuomioistuimet tai syyttäjät, kuten notaarit, katsotaan tässä asetuksessa tarkoitetuiksi toimivaltaisiksi viranomaisiksi, nimeämiseen liittyvän seurantaotoksen olisi kuvastettava myös näiden viranomaisten toteuttamaa tämän asetuksen täytäntöönpanoa.

(55)

Tämän asetuksen soveltaminen ei vaikuta vallanjakoon ja oikeuslaitoksen riippumattomuuteen jäsenvaltioissa eikä perusoikeuskirjassa ja unionin oikeudessa, kuten menettelyllisiä oikeuksia koskevissa direktiiveissä eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2010/64/EU (32), 2012/13/EU (33), 2013/48/EU (34), (EU) 2016/343 (35), (EU) 2016/800 (36) ja (EU) 2016/1919 (37) säädettyihin menettelyllisiin oikeuksiin eikä varsinkaan oikeuteen käyttää tulkkia, oikeuteen käyttää avustajaa, oikeuteen tutustua asiakirja-aineistoon, oikeuteen saada oikeusapua tai oikeuteen olla läsnä oikeudenkäynnissä.

(56)

Asetuksia (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 ja direktiiviä (EU) 2016/680 sovelletaan hajautetussa tietojärjestelmässä tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Jotta voidaan selkiyttää vastuuta hajautetun tietojärjestelmän välityksellä lähetettyjen tai vastaanotettujen henkilötietojen käsittelystä, tässä asetuksessa olisi ilmoitettava taho, jota pidetään henkilötietojen rekisterinpitäjänä. Tätä varten kunkin lähettävän tai vastaanottavan toimijan olisi katsottava määritelleen erikseen henkilötietojen käsittelyä koskevan tarkoituksen ja välineet.

(57)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukainen täytäntöönpano hajautetun tietojärjestelmän perustamisen osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (38) mukaisesti. Täytäntöönpanosäädöksillä olisi mahdollistettava se, että jäsenvaltiot voivat mukauttaa asiaankuuluvat kansalliset tietojärjestelmänsä niin, että niistä voidaan muodostaa yhteys hajautettuun tietojärjestelmään.

(58)

Jäsenvaltiot eivät voi yksinään riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, erityisesti rajatylittävän oikeudellisen yhteistyön yhdenmukaistettua digitalisointia, muun muassa koska jäsenvaltioiden sekä unionin elinten ja virastojen tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ei voida taata, vaan ne voidaan unionin koordinoidun toiminnan vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(59)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(60)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(61)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut viralliset huomautukset 25 päivänä tammikuuta 2022,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukainen oikeudellinen kehys sähköisen viestinnän käytölle toimivaltaisten viranomaisten välillä oikeudellisen yhteistyön menettelyissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa sekä sähköisen viestinnän käytölle luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä oikeudellisissa menettelyissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa.

Lisäksi tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat

a)

videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöä muissa tarkoituksissa kuin asetuksen (EU) 2020/1783 mukaisessa todisteiden vastaanottamisessa;

b)

sähköisten allekirjoitusten ja sähköisten leimojen käyttöä;

c)

sähköisten asiakirjojen oikeusvaikutuksia;

d)

maksujen sähköistä maksamista.

2.   Tätä asetusta sovelletaan 3 ja 4 artiklassa säädettyyn sähköiseen viestintään oikeudellisen yhteistyön menettelyissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa sekä 5 ja 6 artiklassa säädettyihin kuulemisiin videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’toimivaltaisella viranomaisella’ tuomioistuinta, syyttäjälaitosta, keskusviranomaista ja muita toimivaltaisia viranomaisia, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tai nimettyinä liitteissä I ja II luetelluissa säädöksissä taikka ilmoitusten kohteena kyseisten säädösten mukaisesti, sekä unionin elimiä ja virastoja, jotka osallistuvat oikeudellisen yhteistyön menettelyihin liitteessä II lueteltujen säädösten mukaisesti; sovellettaessa 5 artiklaa ’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan myös mitä tahansa tuomioistuinta tai muuta viranomaista, joka unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön nojalla on toimivaltainen järjestämään kuulemisia videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa; sovellettaessa 6 artiklaa ’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan myös mitä tahansa tuomioistuinta tai muuta viranomaista, joka osallistuu liitteessä II luetelluissa säädöksissä vahvistettuihin menettelyihin;

2)

’sähköisellä viestinnällä’ digitaalista tiedonvaihtoa, joka tapahtuu internetin tai jonkin muun sähköisen viestintäverkon välityksellä;

3)

’hajautetulla tietojärjestelmällä’ turvallisen ja luotettavan rajatylittävän tiedonvaihdon mahdollistavaa sellaisten tietojärjestelmien ja yhteentoimivien yhteyspisteiden verkostoa, joista kukin jäsenvaltio tai unionin elin tai virasto vastaa ja joita ne hallinnoivat erikseen;

4)

’eurooppalaisella sähköisellä yhteyspisteellä’ portaalia, joka on luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden tai näiden edustajien käytettävissä kaikkialla unionissa ja yhdistetty yhteentoimivaan yhteyspisteeseen hajautetun tietojärjestelmän yhteydessä;

5)

’maksuilla’ toimivaltaisten viranomaisten liitteessä I lueteltujen säädösten mukaisten menettelyjen yhteydessä perimiä maksuja;

6)

’videoneuvottelulla’ audiovisuaalista lähetystekniikkaa, joka mahdollistaa kuvan ja äänen kaksisuuntaisen ja samanaikaisen välittämisen ja siten visuaalisen, suullisen ja ääniviestinnän.

II LUKU

VIESTINTÄ TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN VÄLILLÄ

3 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten väliset viestintätavat

1.   Liitteessä I lueteltuihin säädöksiin perustuva eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen viestintä ja liitteessä II lueteltuihin säädöksiin perustuva eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen viestintä sekä kansallisen toimivaltaisen viranomaisen ja unionin elimen tai viraston välinen viestintä, mukaan lukien kyseisissä säädöksissä vahvistettujen lomakkeiden vaihto, on toteutettava turvallisen, tehokkaan ja luotettavan hajautetun tietojärjestelmän välityksellä.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin käyttää viestinnässä vaihtoehtoisia viestintätapoja, jos sähköinen viestintä 1 kohdan mukaisesti ei ole mahdollista seuraavista syistä:

a)

hajautetun tietojärjestelmän häiriö,

b)

toimitetun aineiston fyysinen tai tekninen luonne, tai

c)

poikkeukselliset olosuhteet.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että käytetään nopeimpia ja tarkoituksenmukaisimpia vaihtoehtoisia viestintätapoja, joilla varmistetaan turvallinen ja luotettava tiedonvaihto.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten lisäksi voidaan käyttää mitä tahansa muuta viestintätapaa, jos hajautetun tietojärjestelmän käyttö ei tietyssä tilanteessa ole tarkoituksenmukaista. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että tämän kohdan mukainen tiedonvaihto tapahtuu turvallisesti ja luotettavasti.

4.   Edellä olevaa 3 kohtaa ei sovelleta liitteissä I ja II luetelluissa säädöksissä säädettyyn lomakkeiden vaihtoon.

Jos eri jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat läsnä samassa paikassa tietyssä jäsenvaltiossa avustaakseen liitteessä II lueteltuihin säädöksiin perustuvien oikeudellisen yhteistyön menettelyiden toteuttamisessa, kyseiset viranomaiset voivat vaihtaa lomakkeita muilla asianmukaisilla tavoilla, jos se on tarpeen asian kiireellisyyden vuoksi. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että tässä alakohdassa tarkoitettu lomakkeiden vaihto tapahtuu turvallisesti ja luotettavasti.

5.   Tämä artikla ei rajoita asiakirjojen hyväksyttävyyttä koskevien unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön sovellettavien menettelysäännösten soveltamista, lukuun ottamatta viestintätapoja koskevia vaatimuksia.

6.   Kukin jäsenvaltio voi päättää käyttää hajautettua tietojärjestelmää kansallisten viranomaistensa väliseen viestintään tapauksissa, jotka kuuluvat liitteessä I tai II lueteltujen säädösten soveltamisalaan.

7.   Unionin elimet tai virastot voivat päättää käyttää hajautettua tietojärjestelmää elimen tai viraston sisäiseen viestintään tapauksissa, jotka kuuluvat liitteessä II lueteltujen säädösten soveltamisalaan.

III LUKU

VIESTINTÄ LUONNOLLISTEN HENKILÖIDEN TAI OIKEUSHENKILÖIDEN JA TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN VÄLILLÄ SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDELLISISSA ASIOISSA

4 artikla

Eurooppalainen sähköinen yhteyspiste

1.   Euroopan oikeusportaaliin luodaan eurooppalainen sähköinen yhteyspiste.

2.   Eurooppalaista sähköistä yhteyspistettä voidaan käyttää sähköisessä viestinnässä luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden taikka näiden edustajien sekä toimivaltaisten viranomaisten välillä seuraavissa tapauksissa:

a)

menettelyt, joista säädetään asetuksissa (EY) N:o 1896/2006, (EY) N:o 861/2007 ja (EU) N:o 655/2014;

b)

menettelyt, joista säädetään asetuksessa (EY) N:o 805/2004;

c)

tunnustamista, täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista tai tunnustamisesta kieltäytymistä koskevat menettelyt, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) N:o 650/2012, (EU) N:o 1215/2012 (39) ja (EU) N:o 606/2013 sekä neuvoston asetuksissa (EY) N:o 4/2009, (EU) 2016/1103 (40), (EU) 2016/1104 (41) ja (EU) 2019/1111;

d)

menettelyt, joilla myönnetään, oikaistaan ja peruutetaan

i)

otteita, joista säädetään asetuksessa (EY) N:o 4/2009,

ii)

eurooppalainen perintötodistus ja muita todistuksia, joista säädetään asetuksessa (EU) N:o 650/2012,

iii)

todistuksia, joista säädetään asetuksessa (EU) N:o 1215/2012,

iv)

todistuksia, joista säädetään asetuksessa (EU) N:o 606/2013,

v)

todistuksia, joista säädetään asetuksessa (EU) 2016/1103,

vi)

todistuksia, joista säädetään asetuksessa (EU) 2016/1104,

vii)

todistuksia, joista säädetään asetuksessa (EU) 2019/1111;

e)

asetuksen (EU) 2015/848 53 artiklaan perustuva ulkomaisen velkojan ilmoitus saatavista maksukyvyttömyysmenettelyissä;

f)

viestintä luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden taikka näiden edustajien sekä asetuksessa (EY) N:o 4/2009 ja asetuksessa (EU) 2019/1111 tarkoitettujen keskusviranomaisten tai direktiivin 2003/8/EY IV luvussa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten välillä.

3.   Komissio on vastuussa eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen teknisestä hallinnoinnista, kehittämisestä, käytettävyydestä, ylläpidosta, turvallisuudesta ja teknisestä käyttäjätuesta. Komissio antaa teknistä käyttäjätukea maksutta.

4.   Eurooppalainen sähköisen yhteyspisteen on sisällettävä luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille tarkoitettua tietoa näiden oikeudesta oikeusapuun, myös rajatylittävissä menettelyissä. Sillä on myös mahdollistettava se, että tällaisten henkilöiden edustajat toimivat kyseisten henkilöiden puolesta. Eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen on mahdollistettava se, että luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt tai näiden edustajat voivat 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kirjata vaateita, tehdä pyyntöjä, lähettää ja vastaanottaa menettelyjen kannalta merkityksellisiä tietoja sekä viestiä toimivaltaisten viranomaisten kanssa taikka saada tiedoksi oikeudenkäyntiasiakirjoja tai muita kuin oikeudenkäyntiin liittyviä asiakirjoja.

Viestinnässä eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen välityksellä on noudatettava unionin oikeuden ja asiaankuuluvan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön vaatimuksia erityisesti muodon, kielen ja edustamisen osalta.

5.   Toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä viestintä eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen kautta 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

6.   Jos luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö tai tällaisen henkilön edustaja on antanut etukäteen nimenomaisen suostumuksensa eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen käytölle viestintätapana tai tiedoksiantomenetelmänä, toimivaltaisten viranomaisten on viestittävä kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tai tällaisten henkilöiden edustajien kanssa 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kyseisen yhteyspisteen käytöstä, ja ne voivat antaa tällaisille henkilöille asiakirjoja tiedoksi kyseisen yhteyspisteen välityksellä. Kukin suostumus koskee vain sitä menettelyä, johon se on annettu, ja annetaan erikseen viestinnän ja asiakirjojen tiedoksiannon tarkoituksissa. Jos luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö aikoo omasta aloitteestaan käyttää eurooppalaista sähköistä yhteyspistettä viestintään menettelyissä, kyseisen henkilön on voitava ilmoittaa suostumuksensa kyseisessä alkuperäisessä ilmoituksessa.

7.   Eurooppalaisella sähköisellä yhteyspisteellä on voitava varmistaa käyttäjien tunnistaminen.

IV LUKU

KUULEMINEN VIDEONEUVOTTELUN TAI MUUN ETÄVIESTINTÄTEKNIIKAN AVULLA

5 artikla

Osallistuminen kuulemiseen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa

1.   Kun on kyse siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita koskevista menettelyistä, joissa yksi asianosaisista tai asianosaisten edustaja on läsnä toisessa jäsenvaltiossa, toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä asianosaisten ja asianosaisten edustajien osallistumisesta kuulemiseen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla asianosaisen tai asianosaisen edustajan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten erityisten säännösten soveltamista, joilla säännellään videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöä asetusten (EY) N:o 861/2007, (EU) N:o 655/2014 ja (EU) 2020/1783 mukaisissa menettelyissä, ja otettava päätöstä tehdessään huomioon

a)

tällaisen tekniikan saatavuus;

b)

menettelyn asianosaisten näkemys tällaisen tekniikan käytöstä; sekä

c)

tällaisen tekniikan käytön tarkoituksenmukaisuus asiaan liittyvissä erityisolosuhteissa.

2.   Kuulemisen järjestävän toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että asianosaisilla ja asianosaisten edustajilla, vammaiset henkilöt mukaan lukien, on mahdollisuus osallistua videoneuvotteluun kuulemista varten.

3.   Jos jäsenvaltion, jossa menettely tapahtuu, kansallisessa lainsäädännössä säädetään kuulemisten nauhoittamisesta, samoja sääntöjä sovelletaan kuulemisiin, jotka järjestetään videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla. Jäsenvaltioiden, joissa menettelyt tapahtuvat, on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin kansallisen lainsäädännön mukaisesti sen varmistamiseksi, että tällaiset nauhoitukset tehdään ja säilytetään turvallisesti ja että niitä ei levitetä julkisesti.

4.   Menettelyä, joka koskee videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla toteutettavaa kuulemista, on säänneltävä kuulemisen suorittavan jäsenvaltion kansallisella lainsäädännöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

6 artikla

Kuuleminen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla rikosoikeudellisissa asioissa

1.   Tätä artiklaa sovelletaan seuraavien säädösten mukaisiin menettelyihin:

a)

neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS (42) ja erityisesti sen 18 artiklan 1 kohdan a alakohta;

b)

puitepäätös 2008/909/YOS ja erityisesti sen 6 artiklan 3 kohta;

c)

puitepäätös 2008/947/YOS ja erityisesti sen 17 artiklan 4 kohta;

d)

puitepäätös 2009/829/YOS ja erityisesti sen 19 artiklan 4 kohta;

e)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/99/EU (43) ja erityisesti sen 6 artiklan 4 kohta;

f)

asetus (EU) 2018/1805 ja erityisesti sen 33 artiklan 1 kohta.

2.   Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen pyytää, jäljempänä ’pyynnön esittänyt toimivaltainen viranomainen’, kuulla toisessa jäsenvaltiossa olevaa epäiltyä tai syytettyä tai tuomittua henkilöä taikka asetuksen (EU) 2018/1805 2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä henkilöä, jota asia koskee ja joka ei ole epäilty tai syytetty tai tuomittu henkilö, tämän artiklan 1 kohdassa lueteltujen säädösten mukaisissa menettelyissä, kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jäljempänä ’pyynnön vastaanottanut toimivaltainen viranomainen’, on sallittava tällaisten henkilöiden osallistuminen kuulemiseen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla edellyttäen, että

a)

tällaisen tekniikan käyttö on perusteltua asiaan liittyvissä erityisolosuhteissa; ja

b)

epäilty, syytetty tai tuomittu henkilö taikka henkilö, jota asia koskee, on antanut suostumuksen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön kyseisessä kuulemisessa tämän kohdan toisessa, kolmannessa ja neljännessä alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisesti.

Epäillyllä tai syytetyllä henkilöllä on oltava mahdollisuus kysyä neuvoa avustajalta direktiivin 2013/48/EU mukaisesti ennen suostumuksen antamista videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön. Toimivaltaisten viranomaisten on annettava henkilölle, jota on määrä kuulla, tiedot videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla toteutettavan kuulemisen järjestämiseen liittyvästä menettelystä ja tämän menettelyllisistä oikeuksista, myös oikeudesta tulkkaukseen ja oikeudesta käyttää avustajaa ennen suostumuksen antamista.

Suostumus annetaan vapaaehtoisesti ja yksiselitteisesti, ja pyynnön esittäneen toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava kyseinen suostumus ennen tällaisen kuulemisen aloittamista. Suostumuksen tarkistaminen on kirjattava kuulemispöytäkirjaan pyynnön esittäneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Toimivaltainen viranomainen voi päättää olla pyytämättä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden suostumusta, jos henkilökohtainen osallistuminen kuulemiseen aiheuttaa yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle vakavan uhan, joka osoittautuu todelliseksi ja olemassa olevaksi tai ennakoitavissa olevaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen soveltamista ja kansallisen prosessioikeuden mukaista oikeutta oikeussuojakeinoihin.

3.   Pyynnön vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, vammaiset henkilöt mukaan lukien, on mahdollisuus käyttää videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön tarvittavaa infrastruktuuria.

4.   Tämä artikla ei vaikuta sellaisten muiden unionin säädösten soveltamiseen, joissa säädetään videoneuvottelun tai muun etäviestintäteknologian käytöstä rikosasioissa.

5.   Epäillyn, syytetyn tai tuomitun henkilön taikka henkilön, jota asia koskee, ja heidän avustajansa välisen viestinnän luottamuksellisuus on varmistettava ennen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla järjestettävää kuulemista ja sen aikana sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

6.   Ennen lapsen kuulemista videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla asiasta on ilmoitettava viipymättä direktiivin (EU) 2016/800 3 artiklan 2 alakohdassa määritellyille vanhempainvastuunkantajille tai kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle muulle sopivalle aikuiselle. Toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon lapsen etu, kun se päättää, kuullaanko lasta videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla.

7.   Jos jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetään jäsenvaltion sisäisiin asioihin liittyvien kuulemisten nauhoittamisesta, samoja sääntöjä on sovellettava rajatylittäviä asioita koskeviin kuulemisiin, jotka järjestetään videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin kansallisen lainsäädännön mukaisesti sen varmistamiseksi, että tällaiset nauhoitukset tehdään ja säilytetään turvallisesti ja että niitä ei levitetä julkisesti.

8.   Epäillyllä, syytetyllä tai tuomitulla henkilöllä taikka henkilöllä, jota asia koskee, on kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja perusoikeuskirjaa kaikilta osin noudattaen mahdollisuus turvautua tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, jos tässä artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai takuita rikotaan.

9.   Menettelyä, joka koskee kuulemisen järjestämistä videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla, on säänneltävä pyynnön esittäneen jäsenvaltion kansallisella lainsäädännöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1–8 kohdan soveltamista. Pyynnön esittäneiden ja vastaanottavien toimivaltaisten viranomaisten on sovittava kuulemisen käytännön järjestelyistä.

V LUKU

LUOTTAMUSPALVELUT, SÄHKÖISTEN ASIAKIRJOJEN OIKEUSVAIKUTUKSET JA MAKSUJEN SÄHKÖINEN MAKSAMINEN

7 artikla

Sähköiset allekirjoitukset ja sähköiset leimat

1.   Tämän asetuksen mukaiseen sähköiseen viestintään sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 910/2014 vahvistettuja yleisiä oikeudellisia puitteita luottamuspalvelujen käytölle.

2.   Jos asiakirja, joka on toimitettu tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitetun sähköisen viestinnän osana, edellyttää tämän asetuksen liitteissä I ja II lueteltujen säädösten mukaista leimaa tai allekirjoitusta, asiakirjassa on oltava asetuksessa (EU) N:o 910/2014 määritelty hyväksytty sähköinen leima tai hyväksytty sähköinen allekirjoitus.

3.   Jos asiakirja, joka on toimitettu sähköisen viestinnän osana tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, edellyttää asiakirjan toimittavan henkilön allekirjoitusta, kyseisen henkilön on täytettävä kyseinen vaatimus

a)

asetuksen (EU) N:o 910/2014 8 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määritetyllä korkean varmuustason sähköisellä tunnistamisella; tai

b)

asetuksen (EU) N:o 910/2014 3 artiklan 12 kohdassa määritellyllä hyväksytyllä sähköisellä allekirjoituksella.

8 artikla

Sähköisten asiakirjojen oikeusvaikutukset

Osana sähköistä viestintää toimitettavien asiakirjojen oikeusvaikutuksia tai hyväksyttävyyttä liitteissä I ja II lueteltujen säädösten mukaisissa rajatylittävissä oikeudellisissa menettelyissä ei saa kieltää pelkästään sen vuoksi, että asiakirjat ovat sähköisessä muodossa.

9 artikla

Maksujen sähköinen maksaminen

1.   Jäsenvaltioiden on tarjottava mahdollisuus maksujen sähköiseen maksamiseen, myös muista jäsenvaltioista kuin siitä, jossa toimivaltainen viranomainen sijaitsee.

2.   Maksujen sähköisen maksamisen teknisten välineiden on oltava sovellettavien esteettömyyssääntöjen mukaisia. Jos mahdollista, saatavilla olevien maksujen sähköisen maksamisen välineiden on oltava käytettävissä eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen kautta.

VI LUKU

MENETTELYSÄÄNNÖKSET JA ARVIOINTI

10 artikla

Komission hyväksymät täytäntöönpanosäädökset

1.   Komissio hyväksyy tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua hajautettua tietojärjestelmää ja tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua eurooppalaista sähköistä yhteyspistettä koskevia täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan

a)

tekniset eritelmät sähköisistä viestintämenetelmistä hajautettua tietojärjestelmää varten;

b)

tekniset eritelmät viestintäprotokollia varten;

c)

tietoturvatavoitteet ja asiaankuuluvat tekniset toimenpiteet, joilla varmistetaan hajautetussa tietojärjestelmässä toteutettavan tietojen käsittelyn ja välittämisen tietoturvaa koskevat vähimmäisstandardit ja korkea kyberturvallisuuden taso;

d)

saatavuutta koskevat vähimmäistavoitteet ja mahdolliset asiaan liittyvät tekniset vaatimukset hajautetun tietojärjestelmän tarjoamien palvelujen osalta;

e)

asetuksen (EU) 2022/850 3 artiklan 9 kohdassa määritellyt digitaaliset prosessistandardit;

f)

toteutusaikataulu, joka kattaa muun muassa tämän asetuksen 12 artiklassa tarkoitetun viitesovelluksen saatavuuden päivämäärät, viitesovelluksen asentamisen toimivaltaisten viranomaisten toimesta ja tapauksen mukaan sellaisten mukautusten loppuun saattamisen, joita kansallisiin tietojärjestelmiin on tehtävä tämän kohdan a–e alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi; sekä

g)

eurooppalaista sähköistä yhteyspistettä koskevat tekniset eritelmät, mukaan lukien menetelmät, joita käytetään käyttäjän sähköiseen tunnistamiseen asetuksen (EU) N:o 910/2014 8 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määritetyllä korkealla varmuustasolla, sekä tietojen ja asiakirjojen säilytysaika.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään:

a)

17 päivänä tammikuuta 2026 liitteessä I olevissa 3 ja 4 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten ja liitteessä II olevissa 1, 10 ja 11 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten;

b)

17 päivänä tammikuuta 2027 liitteessä I olevissa 1, 8, 9 ja 10 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten ja liitteessä II olevissa 5 ja 9 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten;

c)

17 päivänä tammikuuta 2028 liitteessä I olevissa 6, 11 ja 12 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten ja liitteessä II olevissa 2, 3, 4 ja 8 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten; sekä

d)

17 päivänä tammikuuta 2029 liitteessä I olevissa 2, 5, 7 ja 13 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten ja liitteessä II olevissa 6 ja 7 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten.

11 artikla

Koulutus

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaisille oikeusalan ammattilaisille ja toimivaltaisille viranomaisille tarjotaan tarvittavaa koulutusta hajautetun tietojärjestelmän tehokasta käyttöä sekä videoneuvottelun ja muun etäviestintätekniikan asianmukaista käyttöä varten. Jäsenvaltioiden on edistettävä tällaista tuomareille, syyttäjille ja muille oikeusalan ammattilaisille tarkoitettua koulutusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja eri tapoja, joilla oikeuslaitokset ovat järjestäytyneet unionissa, sekä oikeusalan ammattilaisten riippumattomuutta asianmukaisesti kunnioittaen.

2.   Komissio varmistaa, että oikeusalan ammattilaisten kouluttaminen hajautetun tietojärjestelmän tehokasta käyttöä varten on yksi asiaankuuluvista unionin rahoitusohjelmista tuettavista koulutuksen painopisteistä.

3.   Jäsenvaltioiden on kannustettava viranomaisia jakamaan videoneuvottelua koskevia parhaita käytäntöjä kustannusten vähentämiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi.

4.   Komissio tiedottaa jäsenvaltioille mahdollisuudesta hakea apurahoja asiaankuuluvista unionin rahoitusohjelmista 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimintojen tukemista varten.

12 artikla

Viitesovellus

1.   Komissio vastaa sellaisen viitesovelluksen luomisesta, käytettävyydestä, kehittämisestä ja ylläpidosta, jota jäsenvaltiot voivat päättää käyttää taustajärjestelmänään kansallisen tietojärjestelmän sijaan. Viitesovelluksen luominen, kehittäminen ja ylläpito rahoitetaan unionin yleisestä talousarviosta.

2.   Komissio tarjoaa viitesovelluksen ja ylläpitää ja tukee sitä maksutta.

3.   Viitesovellus toimii yhteisenä rajapintana muiden kansallisten tietojärjestelmien kanssa viestintää varten.

13 artikla

Hajautetun tietojärjestelmän, eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen ja kansallisten tietojärjestelmien kustannukset

1.   Kunkin jäsenvaltion tai asetuksen (EU) 2022/850 3 artiklan 4 kohdassa määritellyn valtuutettua e-CODEX-yhteyspistettä ylläpitävän yksikön on vastattava kustannuksista, jotka aiheutuvat sen vastuulla olevien hajautetun tietojärjestelmän yhteyspisteiden asennuksesta, käytöstä ja ylläpidosta.

2.   Kunkin jäsenvaltion tai asetuksen (EU) 2022/850 3 artiklan 4 kohdassa määritellyn valtuutettua e-CODEX-yhteyspistettä ylläpitävän yksikön on vastattava kustannuksista, jotka aiheutuvat sen asiaankuuluvien kansallisten tai tapauksen mukaan muiden tietojärjestelmien perustamisesta ja mukauttamisesta yhteentoimiviksi yhteyspisteiden kanssa, sekä kyseisten järjestelmien hallinnointi-, käyttö- ja ylläpitokustannuksista.

3.   Komissio tiedottaa jäsenvaltioille mahdollisuudesta hakea apurahoja asiaankuuluvista unionin rahoitusohjelmista 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen toimintojen tukemista varten.

4.   Unionin elimet ja virastot vastaavat kustannuksista, jotka aiheutuvat niiden vastuulla olevien hajautetun tietojärjestelmän osien asentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta.

5.   Unionin elimet ja virastot vastaavat kustannuksista, jotka aiheutuvat niiden asiainhallintajärjestelmien perustamisesta ja mukauttamisesta yhteentoimiviksi yhteyspisteiden kanssa sekä kyseisten järjestelmien hallinnoinnista, käytöstä ja ylläpidosta.

6.   Komissio vastaa kaikista eurooppalaiseen sähköiseen yhteyspisteeseen liittyvistä kustannuksista.

14 artikla

Toimitettujen tietojen suojaaminen

1.   Toimivaltainen viranomainen katsotaan asetuksissa (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 tai direktiivissä (EU) 2016/680 tarkoitetuksi rekisterinpitäjäksi hajautetun tietojärjestelmän välityksellä lähetettyjen tai vastaanotettujen henkilötietojen käsittelyn osalta.

2.   Komissio katsotaan asetuksessa (EU) 2018/1725 tarkoitetuksi rekisterinpitäjäksi eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen välityksellä tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn osalta.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että tietoihin, jotka toimitetaan rajatylittävissä oikeudellisissa menettelyissä toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle ja joiden katsotaan olevan luottamuksellisia sen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, josta tiedot lähetetään, sovelletaan luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä, jotka vahvistetaan unionin oikeudessa ja sen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä, johon tiedot lähetetään.

15 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

16 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Neljän vuoden kuluttua 10 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten voimaantulosta ja sen jälkeen joka viides vuosi komissio laatii arvioinnin tästä asetuksesta ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jota tukevat jäsenvaltioiden komissiolle toimittamat tiedot ja sen keräämät tiedot. Komissio esittää myös arvion sähköisen viestinnän vaikutuksesta oikeuskeinojen tasapuolisuuteen rajatylittävissä siviili- ja rikosoikeudellisissa menettelyissä. Komissio arvioi erityisesti 5 artiklan soveltamista. Kyseisen arvion perusteella komissio esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jolla jäsenvaltiot velvoitetaan asettamaan saataville videoneuvottelu tai muu etäviestintätekniikka, jossa eritellään asiaankuuluva tekniikka ja yhteentoimivuusstandardit ja jolla perustetaan oikeudellinen yhteistyö, jotta menettelyn asianosaisilla on mahdollisuus käyttää videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön tarvittavaa infrastruktuuria toimivaltaisten viranomaisten tiloissa siinä jäsenvaltiossa, jossa asianosainen on.

2.   Jollei muiden unionin säädösten nojalla sovelleta vastaavaa ilmoitusmenettelyä, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain seuraavat tämän asetuksen toiminnan ja soveltamisen arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot:

a)

kustannukset, jotka aiheutuvat niiden asiaankuuluvien kansallisten tietojärjestelmien perustamisesta tai mukauttamisesta yhteentoimiviksi yhteyspisteiden kanssa, kolmen vuoden kuluttua kunkin 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen voimaantulopäivästä;

b)

liitteessä I olevassa 3, 4 ja 9 kohdassa lueteltujen säädösten mukaisten ensimmäisen oikeusasteen menettelyjen kesto alkaen päivästä, jona toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut hakemuksen, ja päättyen päivään, jona päätös on tehty, kolmen vuoden kuluttua kunkin 10 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen voimaantulopäivästä, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla;

c)

aika, joka tarvitaan tietojen toimittamiseen tuomion tai oikeudellisen päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestä taikka muussa tapauksessa tietojen toimittamiseen tällaisen tuomion tai oikeudellisen päätöksen täytäntöönpanon tuloksista, liitteessä II olevissa 1–7 ja 9–11 kohdassa lueteltujen säädösten mukaisesti, ryhmiteltyinä vastaavan säädöksen mukaan, kolmen vuoden kuluttua kunkin 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen voimaantulopäivästä, jos tiedot ovat saatavilla;

d)

niiden pyyntöjen lukumäärä, jotka on toimitettu hajautetun tietojärjestelmän kautta 3 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, kolmen vuoden kuluttua kunkin 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen voimaantulopäivästä, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla.

3.   Otosta varten kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, jonka tehtävänä on kerätä tietoja kyseisten viranomaisten toteuttamista sellaisten kuulemisten määrästä, joissa on käytetty videoneuvottelua tai muuta etäviestintätekniikkaa 5 ja 6 artiklan mukaisesti. Tällaiset tiedot on toimitettava komissiolle 2 päivästä toukokuuta 2026 alkaen.

4.   Viitesovelluksella ja kansallisella taustajärjestelmällä, jos se on tätä varten varustettu, on kerättävä ohjelman avulla 2 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetut tiedot ja toimitettava ne komissiolle vuosittain.

5.   Jäsenvaltioiden on pyrittävä kaikin keinoin keräämään 2 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetut tiedot.

17 artikla

Komissiolle toimitettavat tiedot

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään 17 päivänä heinäkuuta 2024 komissiolle seuraavat tiedot, jotta ne voidaan asettaa saataville Euroopan oikeusportaalissa:

a)

tiedot kansallisista tietoteknisistä portaaleista, jos ne ovat saatavilla;

b)

kuvaus videoneuvotteluihin sovellettavista kansallisista säädöksistä ja menettelyistä 5 ja 6 artiklan mukaisesti;

c)

tiedot perittävistä maksuista;

d)

tiedot maksujen maksamiseen rajatylittävissä asioissa käytettävissä olevista sähköisistä maksutavoista;

e)

liitteissä I ja II lueteltujen säädösten nojalla toimivaltaiset viranomaiset, jos niitä ei ole jo ilmoitettu komissiolle kyseisten säädösten mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevista muutoksista.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, jos ne voivat soveltaa 5 tai 6 artiklaa taikka ottaa hajautetun tietojärjestelmän käyttöön aiemmin kuin tässä asetuksessa edellytetään. Komissio asettaa tällaiset tiedot saataville sähköisesti erityisesti Euroopan oikeusportaalin välityksellä.

VII LUKU

MUUTOKSET OIKEUDELLISTA YHTEISTYÖTÄ SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDELLISISSA ASIOISSA KOSKEVIIN SÄÄDÖKSIIN

18 artikla

Muutos asetukseen (EY) N:o 805/2004

Lisätään asetuksen (EY) N:o 805/2004 13 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”e)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1784 (*1)19 ja 19 a artiklassa säädetyt sähköiset tiedoksiantotavat.

19 artikla

Muutokset asetukseen (EY) N:o 1896/2006

Muutetaan asetus (EY) N:o 1896/2006 seuraavasti:

1)

korvataan 7 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Hakemus on tehtävä käyttäen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2844 (*2)4 artiklassa säädettyjä sähköisiä viestintätapoja, paperimuodossa tai käyttäen muita määräyksen antavan jäsenvaltion hyväksymiä ja määräyksen antavan tuomioistuimen saatavilla olevia viestintätapoja, myös sähköisiä viestintätapoja.

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2844, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajat ylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L, 2023/2844, 27.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2844/oj).”;"

2)

korvataan 7 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Kantajan tai tarvittaessa kantajan edustajan on allekirjoitettava hakemus. Jos hakemus toimitetaan sähköisessä muodossa tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti, hakemuksen allekirjoittamista koskeva vaatimus on täytettävä asetuksen (EU) 2023/2844 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sähköinen allekirjoitus on tunnustettava määräyksen antavassa jäsenvaltiossa, eikä sille voida asettaa lisäedellytyksiä.”;

3)

lisätään 13 artiklaan kohta seuraavasti:

”Eurooppalainen maksamismääräys voidaan antaa vastaajalle tiedoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1784 (*3)19 ja 19 a artiklassa säädetyillä sähköisillä tiedoksiantotavoilla.

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1784, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, oikeudenkäynti- ja muiden kuin oikeudenkäyntiin liittyvien asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) (EUVL L 405, 2.12.2020, s. 40).”;"

4)

muutetaan 16 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Vastine on toimitettava käyttäen asetuksen (EU) 2023/2844 4 artiklassa säädettyjä sähköisiä viestintätapoja, paperimuodossa tai käyttäen muita määräyksen antavan jäsenvaltion hyväksymiä ja määräyksen antavan tuomioistuimen saatavilla olevia viestintätapoja, myös sähköisiä viestintätapoja.”

;

b)

korvataan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Vastaajan tai tarvittaessa vastaajan edustajan on allekirjoitettava vastine. Jos vastine toimitetaan sähköisessä muodossa tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti, vastineen allekirjoittamista koskeva vaatimus on täytettävä asetuksen (EU) 2023/2844 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sähköinen allekirjoitus on tunnustettava määräyksen antavassa jäsenvaltiossa, eikä sille voida asettaa lisäedellytyksiä.”.

20 artikla

Muutokset asetukseen (EY) N:o 861/2007

Muutetaan asetus (EY) N:o 861/2007 seuraavasti:

1)

korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kantaja aloittaa eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn täyttämällä tämän asetuksen liitteen I mukaisen vakiomuotoisen vaatimuslomakkeen A ja toimittamalla sen toimivaltaiseen tuomioistuimeen joko suoraan, postitse tai käyttämällä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2844 (*4)4 artiklassa säädettyjä sähköisiä viestintätapoja tai muuta sellaista toimitustapaa, kuten faksia tai sähköpostia, joka hyväksytään siinä jäsenvaltiossa, jossa menettely aloitetaan. Vaatimuslomakkeessa on mainittava vaatimuksen tueksi esitetyt todisteet ja sen mukana on tarvittaessa toimitettava asiaan liittyvät asiakirjatodisteet.

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2844, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajat ylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L, 2023/2844, 27.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2844/oj).”;"

2)

korvataan 13 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

postitse;”;

3)

korvataan 13 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

sähköisillä tiedoksiantotavoilla, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1784 (*5)19 ja 19 a artiklassa; tai

(*5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1784, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, oikeudenkäynti- ja muiden kuin oikeudenkäyntiin liittyvien asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) (EUVL L 405, 2.12.2020, s. 40).”;"

4)

lisätään 13 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”c)

asetuksen (EU) 2023/2844 4 artiklan 1 kohdan nojalla perustetun eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen kautta edellyttäen, että vastaanottaja on antanut nimenomaisen ennakkosuostumuksen tämän välineen käyttöön asiakirjojen tiedoksiantoa varten asianomaisen eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn aikana.”;

5)

korvataan 13 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Kaikki muu kuin 1 kohdassa tarkoitettu yhteydenpito tuomioistuimen ja asianosaisten tai muiden oikeudenkäyntiin osallistuvien henkilöiden välillä on toteutettava joko

a)

sähköisillä viestintätavoilla vastaanottotodistusta vastaan, jos siihen on tekniset valmiudet ja tällaiset tavat ovat hyväksyttäviä sen jäsenvaltion menettelysääntöjen mukaisesti, jossa asianomainen eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely toteutetaan, edellyttäen että kyseinen asianosainen tai henkilö, jota asia koskee, on etukäteen hyväksynyt tällaisen toimitustavan tai tällä on lakisääteinen velvollisuus hyväksyä tällainen toimitustapa sen jäsenvaltion menettelysääntöjen mukaisesti, jossa kyseisellä asianosaisella tai henkilöllä, jota asia koskee, on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka; tai

b)

sähköisellä viestintätavalla, josta säädetään asetuksen (EU) 2023/2844 4 artiklassa.”

;

6)

korvataan 15 a artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianosaiset voivat maksaa oikeudenkäyntimaksut sähköisesti sellaisten etämaksujärjestelmien avulla, jotka mahdollistavat sen, että asianosaiset voivat maksaa maksut myös muusta kuin siitä jäsenvaltiosta käsin, jossa tuomioistuin sijaitsee, asetuksen (EU) 2023/2844 9 artiklan mukaisesti.”

.

21 artikla

Muutokset asetukseen (EU) N:o 606/2013

Muutetaan asetus (EU) N:o 606/2013 seuraavasti:

1)

korvataan 8 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jos vaaraa aiheuttava henkilö asuu alkuperäjäsenvaltiossa, ilmoittaminen suoritetaan kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Jos vaaraa aiheuttava henkilö asuu muussa jäsenvaltiossa kuin alkuperäjäsenvaltiossa, ilmoittaminen suoritetaan kirjattuna kirjeenä, johon on liitetty saantitodistus tai vastaava, tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1784 (*6)19 ja 19 a artiklassa säädetyillä sähköisillä tiedoksiantotavoilla. Jos vaaraa aiheuttava henkilö asuu kolmannessa maassa, ilmoittaminen suoritetaan kirjattuna kirjeenä, johon on liitetty saantitodistus tai vastaava.

(*6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1784, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, oikeudenkäynti- ja muiden kuin oikeudenkäyntiin liittyvien asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) (EUVL L 405, 2.12.2020, s. 40).”;"

2)

korvataan 11 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jos vaaraa aiheuttava henkilö asuu vastaanottavassa jäsenvaltiossa, ilmoitus annetaan kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Jos vaaraa aiheuttava henkilö asuu muussa jäsenvaltiossa kuin vastaanottavassa jäsenvaltiossa, ilmoittaminen suoritetaan kirjattuna kirjeenä, johon on liitetty saantitodistus tai vastaava, tai asetuksen (EU) 2020/1784 19 ja 19 a artiklassa säädetyillä sähköisillä tiedoksiantotavoilla. Jos vaaraa aiheuttava henkilö asuu kolmannessa maassa, ilmoittaminen suoritetaan kirjattuna kirjeenä, johon on liitetty saantitodistus tai vastaava.”.

22 artikla

Muutokset asetukseen (EU) N:o 655/2014

Muutetaan asetus (EU) N:o 655/2014 seuraavasti:

1)

korvataan 8 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Hakemus ja liiteasiakirjat voidaan toimittaa mitä tahansa sen jäsenvaltion menettelysäännöissä, jossa hakemus tehdään, hyväksyttyä viestintäkeinoa käyttäen, myös sähköisesti, tai käyttäen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2844 (*7)4 artiklassa säädettyjä sähköisiä viestintätapoja.

(*7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2844, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajat ylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L, 2023/2844, 27.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2844/oj).”;"

2)

korvataan 17 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Hakemusta koskevasta päätöksestä ilmoitetaan velkojalle alkuperäjäsenvaltion lainsäädännössä vastaavia kansallisia määräyksiä varten säädetyn menettelyn mukaisesti tai käyttäen asetuksen (EU) 2023/2844 4 artiklassa säädettyjä sähköisiä viestintätapoja.”

;

3)

korvataan 29 artikla seuraavasti:

”29 artikla

Asiakirjojen toimittaminen

1.   Kun tässä asetuksessa säädetään asiakirjojen toimittamisesta tämän artiklan mukaisesti, tällainen toimittaminen tapahtuu viranomaisten välisessä viestinnässä asetuksen (EU) 2023/2844 mukaisesti tai velkojien suorittamassa viestinnässä millä tahansa sopivalla tavalla edellyttäen, että vastaanotetun asiakirjan sisältö vastaa täysin toimitetun asiakirjan sisältöä ja että kaikki sen sisältämä tieto on helposti luettavissa.

2.   Asiakirjat tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vastaanottaneen tuomioistuimen tai viranomaisen on asiakirjan vastaanottamispäivää seuraavan työpäivän päättymiseen mennessä lähetettävä vastaanottotodistus

a)

asiakirjat toimittaneelle viranomaiselle asetuksen (EU) 2023/2844 3 artiklan mukaisesti; tai

b)

asiakirjat toimittaneelle velkojalle tai pankille nopeimmalla mahdollisella toimitustavalla.

Asiakirjat tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vastaanottaneen tuomioistuimen tai viranomaisen on käytettävä vastaanottotodistuksen vakiolomaketta, joka vahvistetaan 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen hyväksytyllä täytäntöönpanosäädöksellä.”;

4)

muutetaan 36 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Hakemus, joka koskee 33, 34 tai 35 artiklan mukaista oikeussuojakeinoa, on tehtävä käyttäen oikeussuojakeinolomaketta, joka on vahvistettu 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen hyväksytyllä täytäntöönpanosäädöksellä.

Hakemus voidaan tehdä milloin tahansa ja toimittaa

a)

mitä tahansa sen jäsenvaltion menettelysäännöissä, jossa hakemus tehdään, hyväksyttyä viestintäkeinoa käyttäen, myös sähköisesti; tai

b)

asetuksen (EU) 2023/2844 4 artiklassa säädettyjä sähköisiä viestintätapoja käyttäen.”

;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Lukuun ottamatta tapauksia, joissa velallinen on toimittanut hakemuksen 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan tai 35 artiklan 3 kohdan nojalla, hakemusta koskeva päätös on tehtävä sen jälkeen, kun kummallekin osapuolelle on annettu tilaisuus esittää kantansa, mukaan lukien sellaisin asianmukaisin viestintäteknologian keinoin, jotka ovat käytettävissä ja hyväksyttyjä kunkin kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla, tai asetuksessa (EU) 2023/2844 säädettyjä sähköisiä viestintätapoja käyttäen.”

.

23 artikla

Muutokset asetukseen (EU) 2015/848

Muutetaan asetus (EU) 2015/848 seuraavasti:

1)

korvataan 42 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteistyö on toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2844 (*8)3 artiklan mukaisesti.

(*8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2844, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajat ylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L, 2023/2844, 27.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2844/oj).”;"

2)

korvataan 53 artikla seuraavasti:

”53 artikla

Oikeus saatavien ilmoittamiseen

Ulkomaiset velkojat voivat ilmoittaa saatavansa maksukyvyttömyysmenettelyssä millä tahansa menettelyn aloitusvaltion lainsäädännössä hyväksytyllä viestintäkeinolla tai asetuksen (EU) 2023/2844 4 artiklassa säädetyillä sähköisillä viestintätavoilla.

Avustajan tai muun oikeusalan ammattilaisen käyttäminen ei ole pakollista pelkästään saatavia ilmoitettaessa.”;

3)

korvataan 57 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteistyö on toteutettava asetuksen (EU) 2023/2844 3 artiklan mukaisesti.”

24 artikla

Muutokset asetukseen (EU) 2020/1784

Muutetaan asetus (EU) 2020/1784 seuraavasti:

1)

korvataan 12 artiklan 7 kohta seuraavasti:

”7.   Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovellettaessa diplomaattisen edustajan tai konsuliviranomaisen on 17 artiklan mukaisesti suoritettavan tiedoksiannon tapauksessa ja viranomaisen tai henkilön on 18, 19, 19 a tai 20 artiklan mukaisesti suoritettavan tiedoksiannon tapauksessa ilmoitettava vastaanottajalle, että vastaanottaja voi kieltäytyä vastaanottamasta asiakirjaa ja että liitteessä I oleva lomake L tai kieltäytymistä koskeva kirjallinen ilmoitus on lähetettävä kyseiselle edustajalle, konsuliviranomaiselle, viranomaiselle tai henkilölle.”

;

2)

korvataan 13 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Tätä artiklaa sovelletaan myös 2 jaksossa säädettyihin muihin oikeudenkäyntiasiakirjojen lähetys- ja tiedoksiantotapoihin, lukuun ottamatta 19 a artiklaa.”

;

3)

lisätään artikla seuraavasti:

”19 a artikla

Sähköinen tiedoksianto eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen välityksellä

1.   Oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan antaa suoraan tiedoksi henkilölle, jolla on tiedoksiantoa varten tiedossa oleva osoite toisessa jäsenvaltiossa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2844 (*9)4 artiklan 1 kohdalla perustetun eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen välityksellä edellyttäen, että vastaanottaja on antanut etukäteen nimenomaisen suostumuksensa tämän sähköisen asiakirjojen tiedoksiantotavan käyttöön asianomaisten oikeudenkäyntimenettelyjen aikana.

2.   Vastaanottajan on vahvistettava asiakirjojen vastaanotto vastaanottotodistuksella, jossa mainitaan vastaanottopäivä. Asiakirjojen tiedoksiantopäivä on vastaanottotodistuksessa täsmennetty päivä. Samaa sääntöä sovelletaan tapauksessa, jossa on kyse asiakirjojen vastaanottamisesta kieltäytymisestä, kun tiedoksianto korjataan 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(*9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2844, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajat ylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L, 2023/2844, 27.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2844/oj).”;"

4)

lisätään 37 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Sen 19 a artiklaa sovelletaan sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, joka seuraa, kun on kulunut kaksi vuotta asetuksen (EU) 2023/2844 10 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten voimaantulopäivästä.”

.

VIII LUKU

RIKOSASIOISSA TEHTÄVÄÄ OIKEUDELLISTA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVIEN SÄÄDÖSTEN MUUTTAMINEN

25 artikla

Muutokset asetukseen (EU) 2018/1805

Muutetaan asetus (EU) 2018/1805 seuraavasti:

1)

korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäädyttämispäätös lähetetään jäädyttämistodistuksen avulla. Päätöksen antava viranomainen lähettää 6 artiklassa säädetyn jäädyttämistodistuksen suoraan täytäntöönpanoviranomaiselle tai tarvittaessa 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle keskusviranomaiselle.”

;

2)

korvataan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Täytäntöönpanoviranomaisen on ilmoitettava päätöksen antavalle viranomaiselle jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanosta ja esitettävä kuvaus jäädytetystä omaisuudesta ja jos mahdollista annettava arvio sen arvosta. Tällainen ilmoittaminen on tehtävä viipymättä sen jälkeen, kun täytäntöönpanoviranomaiselle on ilmoitettu, että jäädyttämispäätös on pantu täytäntöön.”

;

3)

korvataan 8 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Päätös kieltäytyä jäädyttämispäätöksen tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta on tehtävä viipymättä, ja siitä on ilmoitettava välittömästi päätöksen antavalle viranomaiselle.”

;

4)

korvataan 9 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Täytäntöönpanoviranomaisen on ilmoitettava jäädyttämispäätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestään päätöksen antavalle viranomaiselle viipymättä.”

;

5)

korvataan 10 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.   Täytäntöönpanoviranomaisen on välittömästi ilmoitettava päätöksen antavalle viranomaiselle jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanon lykkäämisestä ja täsmennettävä lykkäämisen perusteet ja mahdollisuuksien mukaan lykkäämisen arvioitu kesto.

3.   Kun perustetta lykkäämiselle ei enää ole, täytäntöönpanoviranomaisen on välittömästi toteutettava tarvittavat toimenpiteet jäädyttämispäätöksen panemiseksi täytäntöön ja ilmoitettava siitä päätöksen antavalle viranomaiselle.”

;

6)

korvataan 12 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Täytäntöönpanoviranomainen voi asiaan liittyvät olosuhteet huomioon ottaen esittää päätöksen antavalle viranomaiselle perustellun pyynnön omaisuuden jäädyttämisajan rajoittamiseksi. Tällainen pyyntö, johon on liitetty kaikki olennaiset lisätiedot, lähetetään päätöksen antavalle viranomaiselle suoraan. Tutkiessaan tällaista pyyntöä päätöksen antavan viranomaisen on otettava huomioon kaikki intressit, myös täytäntöönpanoviranomaisen intressit. Päätöksen antavan viranomaisen on vastattava pyyntöön mahdollisimman nopeasti. Jos päätöksen antava viranomainen ei suostu tällaiseen rajoitukseen, sen on ilmoitettava täytäntöönpanoviranomaiselle syynsä siihen. Tällöin omaisuus pysyy jäädytettynä 1 kohdan mukaisesti. Jos päätöksen antava viranomainen ei vastaa kuuden viikon kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, täytäntöönpanoviranomaisella ei enää ole velvoitetta panna jäädyttämispäätöstä täytäntöön.”

;

7)

korvataan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Menetetyksi tuomitsemista koskeva päätös lähetetään menetetyksi tuomitsemista koskevan todistuksen avulla. Päätöksen antava viranomainen lähettää 17 artiklassa säädetyn menetetyksi tuomitsemista koskevan todistuksen suoraan täytäntöönpanoviranomaiselle tai tarvittaessa 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle keskusviranomaiselle.”

;

8)

korvataan 16 artiklan 3 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Päätöksen antavan viranomaisen on viipymättä ilmoitettava täytäntöönpanoviranomaiselle, jos ”;

9)

korvataan 18 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Kun menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen täytäntöönpano on saatettu päätökseen, täytäntöönpanoviranomaisen on ilmoitettava täytäntöönpanon tuloksista päätöksen antavalle viranomaiselle.”

;

10)

korvataan 19 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Päätös kieltäytyä menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta on tehtävä viipymättä, ja siitä on ilmoitettava välittömästi päätöksen antavalle viranomaiselle.”

;

11)

korvataan 20 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Täytäntöönpanoviranomaisen on ilmoitettava menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestään päätöksen antavalle viranomaiselle viipymättä.”

;

12)

korvataan 21 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.   Täytäntöönpanoviranomaisen on viipymättä ilmoitettava päätöksen antavalle viranomaiselle menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen täytäntöönpanon lykkäämisestä ja täsmennettävä lykkäämisen perusteet ja mahdollisuuksien mukaan lykkäämisen arvioitu kesto.”

4.   Kun lykkäämisen peruste on lakannut, täytäntöönpanoviranomaisen on toteutettava viipymättä tarvittavat toimenpiteet menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen panemiseksi täytäntöön ja ilmoitettava siitä päätöksen antavalle viranomaiselle.”

;

13)

25 artiklassa:

a)

korvataan otsikko seuraavasti:

”Viestintätavat”;

b)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Päätöksen antavan viranomaisen ja täytäntöönpanoviranomaisen välinen virallinen yhteydenpito tämän asetuksen nojalla on hoidettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2844 (*10)3 artiklan mukaisesti, lukuun ottamatta yhteydenpitoa 8 artiklan 2 ja 4 kohdan, 9 artiklan 5 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan, 20 artiklan 4 kohdan ja 29 artiklan 3 kohdan nojalla.

2.   Jos jäsenvaltio on nimennyt keskusviranomaisen, 1 kohtaa sovelletaan myös viralliseen yhteydenpitoon toisen jäsenvaltion keskusviranomaisen kanssa.

3.   Päätöksen antavan viranomaisen ja täytäntöönpanoviranomaisen on tarvittaessa viipymättä kuultava toisiaan millä tahansa tarkoitukseen soveltuvalla tavalla varmistaakseen tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen.

(*10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2844, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajat ylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L, 2023/2844, 27.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2844/oj).”;"

14)

korvataan 27 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.   Päätöksen antavan viranomaisen on viipymättä ilmoitettava täytäntöönpanoviranomaiselle jäädyttämispäätöksen tai menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen takaisin vetämisestä ja ratkaisusta tai toimenpiteestä, jonka seurauksena jäädyttämispäätös tai menetetyksi tuomitsemista koskeva päätös on vedettävä takaisin.

3.   Täytäntöönpanoviranomaisen on lopetettava jäädyttämispäätöksen tai menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen täytäntöönpano siltä osin kuin täytäntöönpanoa ei vielä ole saatu päätökseen heti, kun päätöksen antava viranomainen on ilmoittanut sille takaisin vetämisestä 2 kohdan mukaisesti. Täytäntöönpanoviranomaisen on viipymättä lähetettävä vahvistus täytäntöönpanon lopettamisesta päätöksen antavalle valtiolle.”

;

15)

korvataan 31 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Kuulemiset tai ainakin niiden tulos tallennetaan.”.

IX LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

26 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Sitä sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2025.

3.   Edellä olevaa 3 ja 4 artiklaa sovelletaan kuitenkin sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, joka seuraa, kun on kulunut kaksi vuotta 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vastaavien täytäntöönpanosäädösten voimaantulopäivästä, joilla perustetaan hajautettu tietojärjestelmä kullekin liitteissä I ja II luetellulle säädökselle.

4.   Tämän asetuksen 3 ja 4 artiklaa sovelletaan menettelyihin, jotka pannaan vireille tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa 13 päivänä joulukuuta 2023.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

R. METSOLA

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. NAVARRO RÍOS

(1)   EUVL C 323, 26.8.2022, s. 77.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. marraskuuta 2023 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 8. joulukuuta 2023.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/850, annettu 30 päivänä toukokuuta 2022, siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla käytettävästä tietokoneistetusta rajatylittävän sähköisen tietojenvaihdon järjestelmästä (e-CODEX-järjestelmä) ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta (EUVL L 150, 1.6.2022, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 19).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1784, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, oikeudenkäynti- ja muiden kuin oikeudenkäyntiin liittyvien asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) (EUVL L 405, 2.12.2020, s. 40).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1783, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (todisteiden vastaanottaminen) (EUVL L 405, 2.12.2020, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(12)  Neuvoston asetus (EY) N:o 4/2009, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa (EUVL L 7, 10.1.2009, s. 1).

(13)  Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (EUVL L 178, 2.7.2019, s. 1).

(14)  Neuvoston puitepäätös 2005/214/YOS, tehty 24 päivänä helmikuuta 2005, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin (EUVL L 76, 22.3.2005, s. 16).

(15)  Neuvoston puitepäätös 2006/783/YOS, tehty 6 päivänä lokakuuta 2006, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin (EUVL L 328, 24.11.2006, s. 59).

(16)  Neuvoston puitepäätös 2008/909/YOS, tehty 27 päivänä marraskuuta 2008, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, niiden täytäntöön panemiseksi Euroopan unionissa (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 27).

(17)  Neuvoston puitepäätös 2008/947/YOS, tehty 27 päivänä marraskuuta 2008, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta tuomioihin ja valvontapäätöksiin valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvomiseksi (EUVL L 337, 16.12.2008, s. 102).

(18)  Neuvoston puitepäätös 2009/829/YOS, tehty 23 päivänä lokakuuta 2009, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta valvontatoimia koskeviin päätöksiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tutkintavankeuden vaihtoehtona (EUVL L 294, 11.11.2009, s. 20).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/41/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä (EUVL L 130, 1.5.2014, s. 1).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1805, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 1).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 650/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 107).

(22)  Neuvoston direktiivi 2003/8/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset (EYVL L 26, 31.1.2003, s. 41).

(23)  Neuvoston puitepäätös 2002/465/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, yhteisistä tutkintaryhmistä (EYVL L 162, 20.6.2002, s. 1).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 805/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 15).

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1896/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta (EUVL L 399, 30.12.2006, s. 1).

(27)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 1).

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 606/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 4).

(29)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 655/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön ottamisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 59).

(30)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/2843, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2011/99/EU ja 2014/41/EU, neuvoston direktiivin 2003/8/EY sekä neuvoston puitepäätösten 2002/584/YOS, 2003/577/YOS, 2005/214/YOS, 2006/783/YOS, 2008/909/YOS, 2008/947/YOS, 2009/829/YOS ja 2009/948/YOS muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnin osalta (EUVL L, 2023/2843, 27.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2023/2843/oj).

(31)   EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(32)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 280, 26.10.2010, s. 1).

(33)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/13/EU, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 142, 1.6.2012, s. 1).

(34)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/48/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin (EUVL L 294, 6.11.2013, s. 1).

(35)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/343, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 65, 11.3.2016, s. 1).

(36)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/800, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 1).

(37)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1919, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, oikeusavusta rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyille ja syytetyille henkilöille ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille henkilöille (EUVL L 297, 4.11.2016, s. 1).

(38)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(39)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1).

(40)  Neuvoston asetus (EU) 2016/1103, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2016, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta tuomioistuimen toimivallan, sovellettavan lain sekä päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon alalla aviovarallisuussuhteita koskevissa asioissa (EUVL L 183, 8.7.2016, s. 1).

(41)  Neuvoston asetus (EU) 2016/1104, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2016, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta tuomioistuimen toimivallan, sovellettavan lain sekä päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon alalla rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevissa asioissa (EUVL L 183, 8.7.2016, s. 30).

(42)  Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EUVL L 190, 18.7.2002, s. 1).

(43)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/99/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, eurooppalaisesta suojelumääräyksestä (EUVL L 338, 21.12.2011, s. 2).

LIITE I

Oikeudellista yhteistyötä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevat säädökset

1)   

Neuvoston direktiivi 2003/8/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset.

2)   

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 805/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta.

3)   

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1896/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta.

4)   

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä.

5)   

Neuvoston asetus (EY) N:o 4/2009, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa.

6)   

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 650/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta.

7)   

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (uudelleenlaadittu).

8)   

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 606/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta.

9)   

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 655/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön ottamisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa.

10)   

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä.

11)   

Neuvoston asetus (EU) 2016/1103, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2016, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta tuomioistuimen toimivallan, sovellettavan lain sekä päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon alalla aviovarallisuussuhteita koskevissa asioissa.

12)   

Neuvoston asetus (EU) 2016/1104, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2016, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta tuomioistuimen toimivallan, sovellettavan lain sekä päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon alalla rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevissa asioissa.

13)   

Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta.

LIITE II

Oikeudellista yhteistyötä rikosoikeudellisissa asioissa koskevat säädökset

1)   

Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä.

2)   

Neuvoston puitepäätös 2003/577/YOS, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2003, omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa (1).

3)   

Neuvoston puitepäätös 2005/214/YOS, tehty 24 päivänä helmikuuta 2005, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin.

4)   

Neuvoston puitepäätös 2006/783/YOS, tehty 6 päivänä lokakuuta 2006, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin.

5)   

Neuvoston puitepäätös 2008/909/YOS, tehty 27 päivänä marraskuuta 2008, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, niiden täytäntöön panemiseksi Euroopan unionissa.

6)   

Neuvoston puitepäätös 2008/947/YOS, tehty 27 päivänä marraskuuta 2008, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta tuomioihin ja valvontapäätöksiin valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvomiseksi.

7)   

Neuvoston puitepäätös 2009/829/YOS, tehty 23 päivänä lokakuuta 2009, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta valvontatoimia koskeviin päätöksiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tutkintavankeuden vaihtoehtona.

8)   

Neuvoston puitepäätös 2009/948/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta (2).

9)   

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/99/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, eurooppalaisesta suojelumääräyksestä.

10)   

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/41/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä.

11)   

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1805, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta.

(1)   EUVL L 196, 2.8.2003, s. 45.

(2)   EUVL L 328, 15.12.2009, s. 42.

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2844/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)

Top

Full & Egal Universal Law Academy