Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/795, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP

virallinen lehti
Euroopan unionin

FI

Sarjan L

2024/795

29.2.2024

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2024/795,

annettu 29 päivänä helmikuuta 2024,

Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 164 ja 173 artiklan, 175 artiklan kolmannen kohdan, 176, 177 ja 178 artiklan, 182 artiklan 1 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1)

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan talouden kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn vahvistaminen vihreän ja digitaalisen muutoksen avulla ovat olleet viime vuosina unionin johtotähtenä. Komission 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassa tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” esitettyyn Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2022/2481 (4) perustettuun digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmaan perustuvat vihreä ja digitaalinen siirtymä vauhdittavat kasvua ja unionin talouden nykyaikaistamista, kun ne avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja auttavat unionia saamaan kilpailuetua maailmanmarkkinoilla. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään etenemissuunnitelma, jolla puututaan ilmastoon ja ympäristöön liittyviin haasteisiin ja pyritään tekemään unionin taloudesta ilmastoneutraali ja kestävä oikeudenmukaisella ja osallistavalla tavalla. Digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmassa määritellään selkeä suunta unionin digitaaliselle muutokselle ja digitalisaatiotavoitteiden saavuttamiselle unionin tasolla vuoteen 2030 mennessä, mikä koskee erityisesti digitaalisia taitoja, digitaalisia infrastruktuureja sekä yritysten digitalisaatiota ja julkisten palvelujen digitalisointia.

(2)

Unionin teollisuus on osoittanut sisäänrakennetun häiriönsietokykynsä, mutta sen kilpailukyky täytyy varmistaa myös tulevaisuudessa. Korkea inflaatio, työvoimapula, covid-19-pandemian jälkeiset toimitusketjujen häiriöt, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, korkojen nousu sekä energiakustannusten ja tuotantopanosten hintojen kasvu heikentävät unionin teollisuuden kilpailukykyä ja ovat tuoneet esiin sen, miten tärkeää unionin on turvata avoin strateginen riippumattomuutensa ja vähentää strategista riippuvuuttaan kolmansista maista useilla toimialoilla. Kyseisten unionin teollisuuteen kohdistuvien paineiden ohella myös kilpailu pirstaleisilla maailmanmarkkinoilla on ollut kovaa eikä aina reilua. Unioni on jo käynnistänyt teollisuutensa tukemiseksi useita aloitteita, joita ovat esimerkiksi komission 1 päivänä helmikuuta 2023 antaman tiedonannon ”Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle” mukainen vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus puitteiden vahvistamisesta kriittisten raaka-aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi (kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan nettonollateknologiatuotteiden valmistusekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (nettonollateollisuutta koskeva säädös), komission 17 päivänä maaliskuuta 2023 antaman tiedonannon ”Valtiontukitoimenpiteitä koskevat tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet talouden tukemiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan” mukaiset uudet valtiontukea koskevat tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet, neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 (5) perustettu Euroopan unionin elpymisväline ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/435 (6). Kyseiset ratkaisut tarjoavat nopeaa, kohdennettua ja joissakin tapauksissa tilapäistä tukea, mutta unioni tarvitsee rakenteellisemman ratkaisun teollisuudenalojensa investointitarpeisiin, jotta voidaan turvata yhteenkuuluvuus, luoda laadukkaita työpaikkoja ja säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla helpottaen samalla rahoituksen saantia. Unionin olisi pyrittävä estämään tuotannon siirtäminen muualle, siirtämään takaisin kriittisten teknologioiden tuotantolaitoksia kolmansista maista ja houkuttelemaan uusia tuotantolaitoksia, jotta voidaan ehkäistä strategisia riippuvuuksia.

(3)

Sisämarkkinat ovat tuoneet merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia etuja koko unionille, myös sen kansalaisille ja yrityksille. Vaikka kyseiset hyödyt tunnustetaan laajalti, on välttämätöntä jatkaa ratkaisujen etsimistä sisämarkkinoiden vielä hyödyntämättä olevan yhteiskunnallisen potentiaalin käyttöön saamiseksi. Sisämarkkinoiden täytyy yhä pystyä mukautumaan muuttuvaan geopoliittiseen dynamiikkaan, teknologiseen kehitykseen sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään samalla, kun niillä edistetään terveydenhuoltojärjestelmien muutosjoustavuutta väestön ikääntyessä ja parannetaan osaltaan unionin pitkän aikavälin kilpailukykyä ja tuottavuutta.

(4)

Digitaaliteknologioiden ja syväteknologisten innovaatioiden, puhtaiden ja resurssitehokkaiden teknologioiden sekä bioteknologioiden käyttöönotto ja laajentaminen unionissa on olennaisen tärkeää, jotta voidaan vähentää unionin strategisia riippuvuuksia ja tarttua vihreän ja digitaalisen siirtymän mahdollisuuksiin ja saavuttaa niiden tavoitteet ja siten varmistaa unionin suvereniteetti ja strateginen riippumattomuus ja edistää unionin teollisuuden kilpailukykyä ja sen kestävyyttä. Sen vuoksi tarvitaan välittömiä toimia kriittisten teknologioiden kehittämisen tai valmistuksen tukemiseksi unionissa, sillä kyseisissä teknologioissa ovat unionin ensisijaiset strategiset puutteet. Kriittisten teknologioiden kehittäminen ja valmistus nojaavat toisiinsa kytköksissä olevien, erikokoisissa yrityksissä, myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jäljempänä ’pk-yritykset’, eri toimialoilla ja yli rajojen toimivien talouden toimijoiden arvoketjuihin. Sen vuoksi unionin olisi turvattava myös kyseisten kriittisten teknologioiden arvoketjut ja niiden liitännäispalvelut, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä ja ominaisia kyseisten kriittisten teknologioiden kehittämis- tai valmistustoiminnalle, ja lujitettava niitä, jolloin vähennetään unionin strategisia riippuvuuksia ja säilytetään näin sisämarkkinoiden eheys, sekä puututtava nykyiseen työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen kyseisillä toimialoilla elinikäisen oppimisen, koulutushankkeiden ja oppisopimuskoulutuksen avulla sekä luomalla houkuttelevia ja laadukkaita työpaikkoja, jotka ovat kaikkien saavutettavissa.

(5)

Jotta teknologioita voitaisiin pitää kriittisinä, olisi edellytettävä, että ne joko tuovat sisämarkkinoille merkittävää potentiaalia omaavan innovatiivisen osatekijän tai että ne auttavat vähentämään tai ehkäisemään unionin strategisia riippuvuuksia. Arvioitaessa kriittisten teknologioiden taloudellista potentiaalia sisämarkkinoille olisi otettava huomioon, että yhdessä jäsenvaltiossa toteutetuilla toimenpiteillä voi olla heijastusvaikutuksia muissa jäsenvaltioissa. Arvioitaessa, auttaako jokin teknologia vähentämään tai ehkäisemään unionin strategisia riippuvuuksia, olisi otettava huomioon unionin tasolla toteutettu analyysi sellaisten riskien yksilöimiseksi, joilla on mahdollisia vaikutuksia koko unioniin. Komission olisi annettava ohjeistusta siitä, millä edellytyksillä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kolmen alan teknologioita voitaisiin pitää kriittisinä, sekä siitä, miten kyseisten teknologioiden kriittisinä pitämisen edellytykset voitaisiin täyttää, jotta voitaisiin edistää yhteistä tulkintaa niistä hankkeista, yrityksistä ja toimialoista, joita olisi tuettava asiaankuuluvista ohjelmista niiden ja tämän asetuksen yhteisten strategisten tavoitteiden perusteella. Komission olisi kyseisessä ohjeistuksessa myös selvennettävä edelleen arvoketjun käsitettä ja liitännäispalveluja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä ja ominaisia kyseisten lopputuotteiden kehittämiselle tai valmistukselle. Kyseisen ohjeistuksen ei tulisi vaikuttaa erityisohjelmia koskeviin muihin ohjeistuksiin.

(6)

Kriittisiä teknologioita on tarpeen tukea seuraavilla aloilla: digitaaliteknologiat ja syväteknologiset innovaatiot, puhtaat ja resurssitehokkaat teknologiat sekä bioteknologiat. Syväteknologisten innovaatioiden olisi ymmärrettävä tarkoittavan innovaatioita, joissa on potentiaalia tuottaa murroksellisia ratkaisuja huipputason tieteen, teknologian ja insinööritieteiden muodostamalta pohjalta, mukaan lukien innovaatiot, joissa yhdistyvät edistysaskeleet fysiikan, biologian ja digitaalitekniikan osa-alueilla. Digitaaliteknologioihin olisi sisällytettävä erityisesti teknologiat, joilla edistetään digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman tavoitteita ja päämääriä, sekä päätöksessä (EU) 2022/2481 määritellyt monikansalliset hankkeet. Puhtaisiin ja resurssitehokkaisiin teknologioihin olisi sisällytettävä erityisesti nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä määritellyt nettonollateknologiat. Bioteknologioiden olisi ymmärrettävä tarkoittavan tieteen ja teknologian soveltamista eläviin organismeihin sekä niiden osiin, tuotteisiin ja malleihin elävien tai elottomien materiaalien muuntamiseksi tietämyksen, tavaroiden ja palvelujen tuottamista varten, mukaan lukien taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimassa bioteknologian tilastollisessa määritelmässä tarkoitetut teknologiat samoin kuin 24 päivänä lokakuuta 2023 annetussa komission tiedonannossa ”Lääkepulaan puuttuminen EU:ssa” tarkoitetussa unionin kriittisten lääkkeiden luettelossa tarkoitetut lääkkeet ja niiden komponentit. Sellaisten hankkeiden, jotka tunnustetaan strategisiksi nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä, jos kyseiset hankkeet täyttävät nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä määritellyt häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä koskevat perusteet, ja kriittisiä raaka-aineita koskevassa säädöksessä, olisi automaattisesti katsottava edistävän tämän asetuksen tavoitteita. Digitaaliteknologioita ja syväteknologisia innovaatioita, puhtaita ja resurssitehokkaita teknologioita sekä bioteknologioita, jotka ovat komission Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla hyväksymän Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen (IPCEI) kohteena, olisi pidettävä kriittisinä, ja tällaisen Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen soveltamisalaan kuuluville yksittäisille hankkeille olisi voitava myöntää rahoitusta asiaankuuluvan ohjelman sääntöjen mukaisesti, siltä osin kuin havaittua rahoitusvajetta ja tukikelpoisia kustannuksia ei ole vielä katettu kokonaan.

(7)

Teknologioiden kehittämis- ja valmistuskapasiteetin vahvistaminen unionissa ei ole mahdollista ilman huomattavaa määrää ammattitaitoista työvoimaa. Työvoimapula ja osaamisvaje ovat kuitenkin kasvaneet kaikilla toimialoilla, myös niillä, joita pidetään vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta keskeisinä, ja niiden odotetaan kasvavan entisestään väestörakenteen muutoksen myötä ja vaarantavan teknologioiden nousun tässä asetuksessa yksilöidyillä asiaankuuluvilla toimialoilla. Sen vuoksi on tarpeen saada lisää ihmisiä osallistumaan asiaankuuluvien toimialojen kannalta merkityksellisille työmarkkinoille erityisesti panostamalla oppimiseen ja elinikäiseen oppimiseen, parantamalla asiaankuuluvia taitoja sekä luomalla laadukkaita työpaikkoja ja oppisopimuskoulutuspaikkoja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville, muita heikommassa asemassa oleville nuorille. Tällaisella tuella täydennetään joitakin muita toimia, joiden tavoitteena on vastata EU:n osaamisohjelmasta 1 päivänä heinäkuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” esitettyihin vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä johtuviin osaamistarpeisiin. Kyseisillä toimilla on tärkeä rooli siinä, että voidaan lisätä uudelleen- ja täydennyskoulutusmyönteisyyttä, parantaa unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä ja edistää laadukkaiden työpaikkojen luomista, jotta voidaan hyödyntää vihreän ja digitaalisen siirtymän koko potentiaali sosiaalisesti tasapuolisella, osallistavalla ja oikeudenmukaisella tavalla.

(8)

Vihreään ja digitaaliseen siirtymään tarvittavien investointien mittakaava edellyttää, että otetaan täysimääräisesti käyttöön rahoitus, joka on saatavilla nykyisistä unionin ohjelmista, myös niistä, joista myönnetään talousarviotakuu rahoitus- ja investointitoimille sekä rahoitusvälineiden ja rahoitusta yhdistävien toimien täytäntöönpanoon. Tällainen rahoitus olisi otettava käyttöön joustavammin, jotta voidaan tarjota oikea-aikaista ja kohdennettua tukea kriittisille teknologioille strategisilla toimialoilla. Sen vuoksi olisi perustettava Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline, jäljempänä ’STEP-kehysväline’, jonka olisi osaltaan tarjottava ratkaisu unionin investointitarpeisiin auttamalla kanavoimaan nykyiset unionin varat paremmin kriittisiin investointeihin, myös unionin laajuisiin ja rajatylittäviin hankkeisiin tehtäviin investointeihin, joiden tavoitteena on tukea kriittisten teknologioiden kehittämistä tai valmistusta strategisilla toimialoilla, samalla kun säilytetään tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla, turvataan yhteenkuuluvuus ja joiden tavoitteena on pyrkiä STEP-kehysvälineestä rahoitettujen hankkeiden maantieteellisesti tasapainoiseen jakautumiseen asiaa koskevien ohjelmien toimeksiantojen mukaisesti.

(9)

Tämän asetuksen mukaisten ohjelmien ja toimien täytäntöönpanon yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita kannustetaan edistämään ja pitämään ensisijaisina hankkeita nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä määritellyissä nettonollakiihdytyslaaksoissa sekä hankkeita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1056 (7) tarkoitettuun alueelliseen oikeudenmukaista siirtymää koskevaan suunnitelmaan sisältyvillä alueilla sekä vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla samoin kuin kehittyneemmillä alueilla jäsenvaltioissa, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT on alle EU27-maiden keskiarvon ostovoimastandardina mitattuna ja kautta 2015–2017 koskevien unionin lukujen perusteella laskettuna.

(10)

STEP-kehysvälineellä olisi saatava käyttöön varoja nykyisistä unionin ohjelmista, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (8) perustettu InvestEU-ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (9) perustettu Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/697 (10) perustettu Euroopan puolustusrahasto ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY (11) perustettu innovaatiorahasto, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (12) perustetut Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja koheesiorahasto, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (13) perustettu Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+),

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1056 (14) perustettu oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (15) perustettu elpymis- ja palautumistukiväline, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/522 (16) perustettu EU4Health-ohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (17) perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma. Kyseisistä ohjelmista käyttöön saataviin varoihin olisi yhdistettävä 1,5 miljardin euron lisärahoitus Euroopan puolustusrahastoon STEP-kehysvälineen tavoitteita edistäville hankkeille.

(11)

STEP-kehysvälineen tavoitteita edistäville hankkeille olisi myönnettävä suvereniteettimerkki edellyttäen, että hanke on arvioitu ja se täyttää Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Euroopan puolustusrahaston, innovaatiorahaston, EU4Health-ohjelman tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisissa ehdotuspyynnöissä vahvistetut vähimmäislaatuvaatimukset, erityisesti tukikelpoisuus-, poissulkemis- ja myöntämisperusteet, riippumatta siitä, onko hanke saanut rahoitusta kyseisistä välineistä. Kyseiset vähimmäislaatuvaatimukset vahvistetaan korkealaatuisten hankkeiden yksilöimiseksi. Suvereniteettimerkki olisi myönnettävä kyseisten ohjelmien mukaisissa ehdotuspyynnöissä määriteltyjen erityisten tukikelpoisuusehtojen mukaisesti, ja näihin voi sisältyä maantieteellisiä rajoituksia, jos se on tarkoituksenmukaista ja siitä säädetään kyseisiä ohjelmia sääntelevissä säädöksissä. Valmistellessaan sellaisten ehdotuspyyntöjen soveltamisalaa, joissa voitaisiin myöntää suvereniteettimerkki, komission olisi tapauksen mukaan sisällytettävä niihin vaatimus ilmoittaa hanke-ehdotuksissa, miten niiden odotetaan edistävän teollisuuden toimijoiden paikallisverkostojen lujittamista ja jäsentämistä sekä työpaikkojen luomista. Kyseisten ehdotuspyyntöjen olisi oltava jatkuvasti avoimia, jos se on mahdollista ja aiheellista. Suvereniteettimerkkiä olisi käytettävä laatumerkkinä, jolla autetaan hankkeita houkuttelemaan julkisia ja yksityisiä investointeja todistamalla hankkeiden myötävaikutus STEP-kehysvälineen tavoitteisiin. Lisäksi suvereniteettimerkin olisi parannettava mahdollisuuksia saada unionin rahoitusta erityisesti helpottamalla kumulatiivisen tai yhdistetyn rahoituksen saantia useista unionin välineistä. Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava ottamaan suvereniteettimerkki huomioon, kun ne myöntävät rahoitustukea omien ohjelmiensa kautta.

(12)

Tätä varten olisi oltava mahdollista hyödyntää muita unionin ohjelmia varten tehtyjä arviointeja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (18) mukaisesti, jotta voidaan vähentää unionin varojen saajien hallinnollista taakkaa ja kannustaa ensisijaisiin teknologioihin tehtäviin investointeihin. Edellyttäen, että hankkeet ovat asetuksen (EU) 2021/241 säännösten mukaisia, jäsenvaltioiden olisi elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan tarkistaessaan harkittava sellaisten hankkeiden sisällyttämistä, joille on myönnetty suvereniteettimerkki, ja niiden olisi voitava harkita hankkeiden sisällyttämistä päättäessään investointihankkeista, jotka rahoitetaan niiden direktiivin 2003/87/EY mukaisesti perustettuun modernisaatiorahastoon sisältyvästä osuudesta. Komission olisi otettava suvereniteettimerkki huomioon myös Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 5, jäljempänä ’EIP:n perussääntö’, 19 artiklassa määrätyssä menettelyssä ja asetuksessa (EU) 2021/523 säädetyssä politiikkojen noudattamista koskevassa tarkastuksessa. Lisäksi toteutuskumppaneita olisi vaadittava tarkastelemaan hankkeita, joille on myönnetty suvereniteettimerkki, jos ne kuuluvat niiden maantieteelliseen alueeseen ja toiminta-alaan mainitun asetuksen mukaisesti. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista ohjelmista vastaavien viranomaisten olisi harkittava tukea nettonollateollisuutta koskevan säädöksen ja kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen mukaisesti tunnistetuille strategisille hankkeille, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan ja joihin voitaisiin soveltaa kumulatiivista rahoitusta koskevia sääntöjä.

(13)

STEP-kehysväline olisi pantava täytäntöön vaikuttavalla, tehokkaalla, oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla. Tätä varten komissiolle olisi annettava tehtäväksi suvereniteettimerkin myöntäminen ja sen tunnetuksi tekeminen, uuden julkisesti saatavilla olevan verkkosivuston, jäljempänä ’suvereniteettiportaali’, hallinnointi sekä yhteydenpito kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja STEP-kehysvälineen tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkityksellisten sidosryhmien kanssa. Komission olisi myös edistettävä johdonmukaisuutta, yhtenäisyyttä, synergiaa ja täydentävyyttä unionin ohjelmien kesken STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävien hankkeiden tukemiseksi.

(14)

Komission olisi perustettava suvereniteettiportaali, jossa annetaan tietoa STEP-kehysvälineen tavoitteita edistäviin hankkeisiin saatavilla olevasta tuesta. Jotta voitaisiin vastata unionin rahoitusohjelmista STEP-kehysvälineen hankkeisiin rahoitusta hakevien yritysten ja hankkeiden toteuttajien tarpeisiin, suvereniteettiportaalissa olisi esitettävä helposti saatavilla olevalla ja käyttäjäystävällisellä tavalla unionin talousarviosta saatavilla olevat STEP-kehysvälineen investointien rahoitusmahdollisuudet. Tähän olisi sisällyttävä tiedot suoraan hallinnoitavista unionin ohjelmista, joihin kuuluvat esimerkiksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, Euroopan puolustusrahasto, innovaatiorahasto, EU4Health-ohjelma ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, sekä muista unionin rahoituslähteistä, joita ovat esimerkiksi InvestEU-ohjelma, elpymis- ja palautumistukiväline, EAKR, koheesiorahasto, ESR+ ja JTF. Lisäksi suvereniteettiportaalin pitäisi auttaa lisäämään STEP-kehysvälineen investointien näkyvyyttä sijoittajille luettelemalla hankkeet, joille on myönnetty suvereniteettimerkki. Suvereniteettiportaalissa olisi myös lueteltava kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, jotka toimivat yhteyspisteinä STEP-kehysvälineen täytäntöönpanossa kansallisella tasolla. Komission olisi varmistettava suvereniteettiportaalin täydentävyys vastaavien portaalien kanssa ja vältettävä ylisääntelyä ja hallinnollista taakkaa.

(15)

Komission olisi seurattava STEP-kehysvälineen tavoitteiden täytäntöönpanoa, jotta voidaan tarkkailla edistymistä unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kyseinen seuranta olisi toteutettava tavalla, joka on kohdennettu ja oikeassa suhteessa STEP-kehysvälineen puitteissa toteutettuihin toimiin, jotta vältetään ylisääntely ja hallinnollinen taakka, erityisesti rahoituksen saajien osalta. Vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi unionin kansalaisia kohtaan komission olisi raportoitava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle STEP-kehysvälineen tavoitteiden täytäntöönpanon edistymisestä asianomaisissa ohjelmissa, STEP-kehysvälineen kokonaismenoista ohjelmakohtaisesti eriteltyinä sekä STEP-kehysvälineen tuloksellisuudesta kyseisissä ohjelmissa vahvistettujen tulosindikaattoreiden perusteella. STEP-kehysvälineen laadullisesta ja määrällisestä panoksesta rajatylittäviin hankkeisiin sekä hankkeisiin jäsenvaltiokohtaisesti olisi annettava tietoa, jos sitä on saatavilla.

(16)

Vaikka STEP-kehysväline perustuu nykyisten ohjelmien uudelleenkohdentamiseen ja vahvistamiseen strategisten investointien tukemiseksi ja unionin strategisten riippuvuuksien vähentämiseksi, se on myös tärkeä keino testata mahdollisten uusien tukitoimien toteutettavuutta ja valmistelua suvereniteetin ja kilpailukyvyn tukemiseksi strategisilla toimialoilla sekä unionin teollisuuspolitiikan lujittamiseksi. STEP-kehysvälineen olisi erityisesti oltava yksi lähtökohta sille, että harkitaan mahdollisia samankaltaisia toimia, kuten Euroopan suvereniteettirahastoa.

(17)

Komission olisi toteutettava tämän asetuksen väliarviointi, jossa sen olisi arvioitava tämän asetuksen puitteissa toteutettujen toimien merkityksellisyyttä unionin strategisten riippuvuuksien vähentämisessä ja sen omavaraisuuden lujittamisessa. Komission olisi myös arvioitava, olisiko suvereniteettiportaalia mahdollista laajentaa niin, että siihen yhdistettäisiin kaikki nykyiset julkisesti saatavilla olevat verkkosivustot ja siinä annettaisiin tietoa suoran, yhteistyöhön perustuvan ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvista unionin ohjelmista yhdessä portaalissa, ja olisiko mahdollista ottaa käyttöön simulaattori, jotta hankkeiden toteuttajat voisivat saada viitteitä siitä, mistä unionin ohjelmista tai rahastoista juuri niiden hanke voisi saada tukea.

(18)

Innovaatiorahastosta tuetaan investointeja innovatiivisiin vähähiilisiin teknologioihin, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan. Innovaatiorahasto on sen vuoksi keskeinen väline tuettaessa kriittisten puhtaiden ja resurssitehokkaiden teknologioiden kehittämistä tai valmistusta unionissa. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan ehdotuspyyntöjä tai tarjouskilpailuja innovaatiorahaston puitteissa komission olisi otettava huomioon nettonollateollisuutta koskevan säädöksen nojalla strategisiksi tunnustetut hankkeet, joiden katsotaan edistävän STEP-kehysvälineen tavoitteita.

(19)

Jotta voitaisiin laajentaa tukimahdollisuuksia investoinneille, joilla pyritään lujittamaan teollisuuden kehittämistä ja arvoketjujen vahvistamista strategisilla toimialoilla, EAKR:stä myönnettävän tuen soveltamisalaa olisi laajennettava säätämällä EAKR:n mukaisista uusista erityistavoitteista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EU) 2021/1058 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 (19) vahvistettujen menojen tukikelpoisuutta ja ilmastomenoja koskevien sääntöjen soveltamista. Strategisilla toimialoilla olisi myös oltava mahdollista tukea tuotannollisia investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin, säilyttäen kuitenkin painopisteen pk-yrityksissä, jos niillä voisi olla merkittävä vaikutus vähemmän kehittyneiden alueiden ja siirtymäalueiden kehitykseen sekä sellaisten jäsenvaltioiden kehittyneemmillä alueilla, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT on alle EU27-maiden keskiarvon. Hallintoviranomaisia kannustetaan edistämään suurten yritysten ja paikallisten pk-yritysten, toimitusketjujen sekä innovointi- ja teknologiaekosysteemien välistä yhteistyötä. Näin voitaisiin lujittaa unionin yleistä kykyä vahvistaa asemaansa kyseisillä toimialoilla tarjoamalla kaikille jäsenvaltioille mahdollisuus tällaisiin investointeihin ja torjua siten erojen kasvamisen riskiä. Kyseisiin uusiin erityistavoitteisiin kohdennetut määrärahat olisi rajoitettava enintään 20 prosenttiin asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisista EAKR:n alustavista kansallisista määrärahoista.

(20)

Jotta voitaisiin säilyttää korkea tavoitetaso ilmastotavoitteiden saavuttamisessa koheesiopolitiikassa ja mahdollistaa samalla jousto koheesiorahaston ja EAKR:n välillä, se koheesiorahaston ilmastorahoitusosuuden määrä, joka ylittää 37 prosenttia sen kokonaismäärärahoista, olisi voitava ottaa huomioon laskettaessa EAKR:n ilmastorahoitusosuutta ja toisaalta se EAKR:n ilmastorahoitusosuuden määrä, joka ylittää 30 prosenttia sen kokonaismäärärahoista, olisi voitava ottaa huomioon laskettaessa koheesiorahaston ilmastorahoitusosuutta.

(21)

Myös JTF-rahaston tuen soveltamisalaa olisi laajennettava kattamaan suurten yritysten investoinnit tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin teknologioihin sekä korjaamaan kyseisten investointien toteuttamiseksi tarvittavan työvoiman ja osaamisen puutetta, kun suurten yritysten investoinneilla edistetään STEP-kehysvälineen tavoitteita, säilyttäen kuitenkin painopisteen pk-yrityksissä, edellyttäen, että tällaiset investoinnit ovat yhteensopivia siirtymistä ilmastoneutraaliuteen koskevan odotetun panoksen kanssa alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa asetuksen (EU) 2021/1056 mukaisesti. Kyseisille investoinneille myönnettävä tuki ei saisi edellyttää alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman tarkistamista, jos tällainen tarkistaminen liittyisi yksinomaan puuteanalyysiin, jolla investointi perustellaan työpaikkojen luomisen näkökulmasta. Muille yrityksille kuin pk-yrityksille myönnettävän tuen yhteydessä olisi otettava huomioon myös investoinnit, joilla edistetään oppisopimuskoulutuspaikkojen ja työpaikkojen luomista tai tarjotaan koulutusta uusien taitojen hankkimiseksi.

(22)

ESR+ on unionin tärkein rahasto investoinneille ihmisiin, ja sillä on merkittävä panos edistettäessä osaamisen kehittämistä. Jotta voitaisiin helpottaa ESR+:n käyttöä STEP-tavoitteisiin, ESR+-rahastoa olisi oltava mahdollista käyttää kattamaan investoinnit, joiden tavoitteena on tulevaisuuden työelämään valmis ammattitaitoinen ja sopeutumiskykyinen työvoima.

(23)

Jotta voitaisiin auttaa vauhdittamaan investointeja ja tarjota välittömästi varoja EAKR:stä, ESR+:sta ja JTF-rahastosta STEP-kehysvälineen tavoitteita tukeviin investointeihin, olisi säädettävä ylimääräisestä poikkeuksellisesta ennakkomaksusta, joka suoritetaan kertaluonteisena maksuna STEP-kehysvälineen tavoitteita tukeviin investointeihin liittyvien erityisten toimintalinjojen osalta. Ylimääräistä ennakkomaksua olisi sovellettava koko JTF-määrärahaan, kun otetaan huomioon tarve vauhdittaa sen täytäntöönpanoa ja JTF-rahaston vahvat yhteydet jäsenvaltioiden tukemiseen STEP-kehysvälineen tavoitteiden saavuttamisessa. Kyseisiin poikkeuksellisiin ennakkomaksuihin sovellettavien sääntöjen olisi oltava johdonmukaisia asetuksessa (EU) 2021/1060 vahvistettujen ennakkomaksuihin sovellettavien sääntöjen kanssa. Jotta voitaisiin lisäksi kannustaa kyseisten investointien käyttöönottoon ja nopeuttaa niiden täytäntöönpanoa, unionin yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärä olisi oltava mahdollista nostaa 100 prosenttiin STEP-kehysvälineen toimintalinjojen osalta. Hallintoviranomaisia olisi kannustettava STEP-kehysvälineen tavoitteiden täytäntöönpanossa soveltamaan tiettyjä sosiaalisia perusteita ja tekemään tunnetuksi myönteisiä sosiaalisia tuloksia, joita ovat esimerkiksi oppisopimuskoulutuspaikkojen ja laadukkaiden työpaikkojen luominen muita heikommassa asemassa oleville nuorille, erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/23/EU (20), 2014/24/EU (21) ja 2014/25/EU (22) säädettyjen sosiaalisten myöntämisperusteiden soveltaminen silloin, kun hankkeen toteuttaa kyseisten direktiivien soveltamisalaan kuuluva elin, ja sovellettavien palkkojen maksaminen työehtosopimusneuvotteluissa sovitun mukaisesti.

(24)

Asetusta (EU) 2021/1060 olisi muutettava, jotta hankkeet, joille on myönnetty suvereniteettimerkki, voisivat hyötyä unionin rahoituksen paremmasta saatavuudesta, ja olisi erityisesti helpotettava kumulatiivisen tai yhdistetyn rahoituksen saantia useista unionin välineistä. Tätä varten hallintoviranomaisten olisi oltava mahdollista myöntää tukea suoraan EAKR:stä tai ESR+:sta toimiin, joille on myönnetty suvereniteettimerkki.

(25)

Jotta voitaisiin vähentää hallinnollista taakkaa ja varmistaa STEP-kehysvälineen oikea-aikainen käyttöönotto, sovellettavista säännöistä poiketen olisi oltava mahdollista jättää asetuksessa (EU) 2021/1060 säädetyn EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja JTF:n väliarvioinnin ulkopuolelle toimintalinjoja, jotka on sisällytetty ohjelmaan STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävien investointien huomioon ottamiseksi. Tällaisissa ohjelman muutoksissa olisi oltava mahdollista myös lopullisesti osoittaa koko joustomäärä tai sen osa vuosille 2026 ja 2027. Komission olisi hyväksyttävä yksinomaan STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävien toimintalinjojen käyttöönottoon liittyvät ja 31 päivään elokuuta 2024 mennessä toimitetut ohjelman muutokset kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut ne. Lisäksi olisi oltava mahdollista tehdä vastaavia muutoksia asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitettuihin kumppanuussopimuksiin ja saada niille nopeutetusti komission hyväksyntä.

(26)

Kauden 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanoa koskevaa sääntelykehystä on mukautettu viime vuosina, jotta jäsenvaltioille ja alueille on voitu tarjota lisää joustoa täytäntöönpanon osalta ja enemmän varoja covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutusten torjumiseksi. Kyseiset ohjelmakauden lopussa käyttöön otetut toimenpiteet edellyttävät riittävästi aikaa ja hallinnollisia resursseja, jotta niitä voidaan hyödyntää ja ne voidaan panna täytäntöön kaikilta osin, erityisesti silloin, kun jäsenvaltiot keskittävät resursseja STEP-kehysvälineen tavoitteisiin liittyvien kauden 2021–2027 toimenpideohjelmien tarkistamiseen. Jotta voidaan keventää ohjelmaviranomaisten hallinnollista taakkaa ja estää mahdollinen varojen menettäminen puhtaasti hallinnollisista syistä ohjelmien päättämisen yhteydessä, kauden 2014–2020 ohjelmien hallinnollisen päättämisen määräaikoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) N:o 1303/2013 (23) ja (EU) N:o 223/2014 (24) olisi pidennettävä. Erityisesti loppumaksatushakemuksen esittämisen määräaikaa olisi pidennettävä 12 kuukaudella. Lisäksi myös sulkemista koskevien asiakirjojen esittämisen määräaikaa olisi pidennettävä 12 kuukaudella. Kyseisten muutosten yhteydessä on aiheellista selventää, että tukikelpoisuusajan päättymiseen (vuoden 2023 loppuun) saakka ostettujen elintarvikkeiden ja materiaalien jakelun olisi voitava jatkua kyseisen päivämäärän jälkeen.

Unionin talousarvion moitteettoman toteuttamisen ja maksumäärärahojen enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi vuonna 2025 suoritettavien maksujen enimmäismääräksi olisi asetettava yksi prosentti ohjelmakohtaisesti neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (25) vahvistetun vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoista. Maksettavia määriä, jotka ylittävät yhden prosentin enimmäismäärän ohjelman määrärahoista rahastokohtaisesti vuonna 2025, ei saisi maksaa vuonna 2025 eikä sitä seuraavina vuosina, vaan ne käytettäisiin ainoastaan ennakkomaksujen tarkastamiseen ja hyväksymiseen sekä poistamiseen tileistä. Käyttämättömät määrät vapautetaan päättämishetkellä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisesti. Jotta voidaan varmistaa, että syrjäisimmät alueet voivat hyödyntää täysimääräisesti tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahastoista myönnettävää tukea, olisi selvennettävä, että asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 tarkoitetun jouston soveltamiseksi syrjäisimmille alueille myönnettävien erityisten lisämäärärahojen olisi katsottava olevan osa EAKR:n rahoitusosuutta samalle alueluokalle, johon asianomainen syrjäisempi alue. Erityisiin lisämäärärahoihin sovellettavista eri tukikelpoisuussäännöistä huolimatta tätä joustoa olisi oltava mahdollista soveltaa myös erityisten lisämäärärahojen ja muiden samalle alueluokalle kohdennettujen EAKR:n rahoitusosuuksien välillä ohjelman sisällä.

(27)

Ohjelmakaudelle 2014–2020 myönnetyt joustomahdollisuudet ovat auttaneet jäsenvaltioita niiden kriisi- ja elpymistoimissa sekä auttaneet niitä selviytymään lisärasituksesta, jonka Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on niiden julkiselle taloudelle aiheuttanut. Jotta jäsenvaltioiden olisi mahdollista selvitä jatkuvasta talousarviopaineesta, asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 säädetty mahdollisuus huomioon ottaen olisi säädettävä takautuvasti siitä, että mahdollisuus soveltaa unionin 100 prosentin osarahoitusosuutta koheesio-ohjelmiin ulotetaan koskemaan viimeistä tilivuotta, eli 1 päivänä heinäkuuta 2023 alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2024 päättyvää jaksoa, jolloin jäsenvaltioiden olisi annettava tämä komissiolle tiedoksi ennen viimeistä tilivuotta koskevan lopullisen välimaksatushakemuksen jättämistä, talousarviomäärärahojen mukaisesti ja käytettävissä olevien varojen rajoissa.

(28)

InvestEU-ohjelma on unionin lippulaivaohjelma, jolla edistetään investointeja ja erityisesti vihreää ja digitaalista siirtymää tarjoamalla kysyntälähtöistä rahoitusta, myös rahoitusta yhdistävien mekanismien avulla, ja teknistä apua. Tällainen toimintatapa auttaa houkuttelemaan lisää julkista ja yksityistä pääomaa nykyisissä politiikkaikkunoissa. Jotta voidaan varmistaa käytettävissä olevien varojen täysimääräinen hyödyntäminen ja edellyttäen, että toteutuskumppaneilla ei ole riittäviä valmiuksia käyttää niille varattua 25:tä prosenttia asetuksella (EU) 2021/523 perustetusta EU:n takuusta, komission olisi voitava myöntää yli 75 prosenttia EU:n takuusta EIP-ryhmälle. Tässä yhteydessä komission olisi kannustettava ja autettava muita toteutuskumppaneita kuin EIP-ryhmää hyödyntämään täysimääräisesti niiden käytettävissä oleva rahoitus. Jäsenvaltioita kannustetaan suorittamaan maksuja InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon, jotta voidaan tukea STEP-kehysvälineen tavoitteiden mukaisia rahoitustuotteita nykyisissä politiikkaikkunoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien valtiontukisääntöjen soveltamista. Jäsenvaltioiden olisi oltava mahdollista sisällyttää elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa yhtenä toimenpiteenä käteismaksu InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osiota varten, jotta voidaan tukea STEP-kehysvälineen tavoitteita nykyisissä politiikkaikkunoissa. Tällainen lisärahoitusosuus STEP-kehysvälineen tavoitteiden tukemiseen voisi olla jopa 6 prosenttia niiden elpymis- ja palautumissuunnitelman InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon tarkoitetuista kokonaismäärärahoista. Olisi myös otettava käyttöön lisää joustoa ja selvennyksiä, jotta STEP-kehysvälineen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin. STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävien hankkeiden olisi toteutettava toimia, joilla pyritään mahdollisimman hyvin varmistamaan, että investointikauden päättyessä katettuna on laaja valikoima aloja ja alueita ja on vältetty liiallinen alakohtainen tai maantieteellinen keskittyminen.

(29)

Horisontti Eurooppa -puiteohjelma on unionin tärkein tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma, ja siihen kuuluva Euroopan innovaationeuvosto (EIC) tarjoaa tukea erityisesti potentiaalisiin läpimurtoinnovaatioihin ja disruptiivisiin innovaatioihin, joilla on laajentumismahdollisuuksia mutta jotka voivat olla liian riskialttiita yksityisille sijoittajille. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa olisi säädettävä lisäjoustosta, jotta EIC:n Accelerator-välineestä voidaan tarjota pelkkää pääomatukea ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille, myös startup-yrityksille, sekä ei-pankkirahoituskelpoisille pienille midcap-yrityksille, jotka harjoittavat innovointia, erityisesti niille, jotka toimivat STEP-kehysvälineestä tuettujen teknologioiden parissa, riippumatta siitä, ovatko ne aiemmin saaneet muun tyyppistä tukea EIC:n Accelerator -välineestä. Rahoitusvälineen, joka on osa Horisontti Eurooppa -ohjelman EIC Accelerator välinettä, jäljempänä ’EIC:n rahasto’, täytäntöönpano on tällä hetkellä rajattu enintään 15 euron investointimäärään poikkeustapauksia lukuun ottamatta, eikä siitä voida toteuttaa jatkorahoituskierroksia tai suurempia investointimääriä. Mahdollistamalla pelkkä pääomatuki ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille poistettaisiin nykyinen markkinapuute, joka liittyy investointitarpeisiin erityisesti 15–50 miljoonan euron vaihteluvälillä. Kokemus on lisäksi osoittanut, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (26) perustettuun, Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvaan EIC:n pilottihankkeeseen sidottuja määriä ei ole käytetty täysimääräisesti. Asetusta (EU) 2021/695 olisi myös muutettava siten, että siinä otetaan huomioon Euroopan puolustusrahaston määrärahojen lisäys.

(30)

EIC:llä on ratkaiseva rooli alkurahoituksen tarjoamisessa nopeasti kasvaville startup-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille. Erityistietämyksensä ansiosta EIC:llä on ihanteelliset edellytykset parantaa rahoitusmahdollisuuksia yrityksille, jotka etsivät pääomaa laajentaakseen toimintaansa alun innovointivaiheen jälkeen. Kun otetaan huomioon EIC:n rahaston keskeinen rooli STEP-kehysvälineen menestymisen kannalta, EIC:n toimintaa koskevia säännöksiä olisi selvennettävä.

(31)

Euroopan puolustusrahasto on johtava ohjelma, jolla parannetaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, innovointia, tehokkuutta ja teknologista riippumattomuutta ja lisätään siten unionin avointa strategista riippumattomuutta. Puolustusvoimavarojen kehittäminen on ratkaisevan tärkeää, koska se tukee unionin teollisuuden valmiuksia ja riippumattomuutta puolustustuotteiden kehittämisessä ja jäsenvaltioiden riippumattomuutta tällaisten tuotteiden loppukäyttäjinä. Sen vuoksi lisämäärärahat olisi asetettava saataville, jotta voidaan tukea hankkeita, joilla edistetään puolustussovellusten kehittämistä tämän asetuksen soveltamisalalla.

(32)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli vahvistaa unionin suvereniteetti ja turvallisuus, vauhdittaa unionin vihreää ja digitaalista siirtymää, vahvistaa sen kilpailukykyä sekä vähentää sen strategisia riippuvuuksia, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 luku

STEP-kehysväline

1 artikla

Kohde

1.   Tällä asetuksella perustetaan Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline, jäljempänä ’STEP-kehysväline’, jolla tuetaan kriittisiä ja kehitteillä olevia strategisia teknologioita ja niiden vastaavia arvoketjuja asiaankuuluvilla toimialoilla.

2.   Tässä asetuksessa vahvistetaan STEP-kehysvälineen tavoitteet, STEP-kehysvälineestä saatavilla olevan rahoitustuen määrä ja säännöt, jotka koskevat suvereniteettimerkin ja suvereniteettiportaalin täytäntöönpanoa sekä raportointia STEP-kehysvälineen tavoitteista.

2 artikla

STEP-kehysvälineen tavoitteet

1.   Jotta voidaan varmistaa unionin suvereniteetti ja turvallisuus, vähentää unionin strategisia riippuvuuksia strategisilla aloilla, vahvistaa unionin kilpailukykyä parantamalla sen häiriönsietokykyä ja tuottavuutta ja mobilisoimalla rahoitusta, edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä investointien osalta sisämarkkinoilla, edistää rajatylittävää osallistumista, myös pk-yritysten osalta, vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja yhteisvastuuta jäsenvaltioiden ja alueiden välillä sekä tukea osallistavaa pääsyä houkutteleviin ja laadukkaisiin työpaikkoihin panostamalla tulevaisuuden osaamiseen ja valmistelemalla unionin taloudellista, teollista ja teknologista perustaa vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää varten, STEP-kehysvälineellä pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

a)

tuetaan kriittisten teknologioiden kehittämistä tai valmistusta kaikkialla unionissa tai turvataan ja vahvistetaan vastaavia 3 kohdassa tarkoitettuja arvoketjuja seuraavilla aloilla:

i)

digitaaliteknologiat, mukaan lukien digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman tavoitteita ja päämääriä edistävät teknologiat, päätöksen (EU) 2022/2481 2 artiklan 2 alakohdassa määritellyt monikansalliset hankkeet sekä syväteknologian innovaatiot;

ii)

puhtaat ja resurssitehokkaat teknologiat, mukaan lukien nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä määritellyt nettonollateknologiat;

iii)

bioteknologiat, mukaan lukien unionin kriittisten lääkkeiden luettelossa olevat lääkkeet ja niiden komponentit;

b)

vastataan työvoimapulaan ja kaikenlaisten laadukkaiden työpaikkojen kannalta ratkaisevan tärkeän osaamisen vajeeseen a alakohdassa säädetyn tavoitteen tukemiseksi, erityisesti elinikäisen oppimisen, koulutuksen ja koulutushankkeiden, kuten nettonollateollisuutta koskevan säädöksen asiaankuuluvan säännöksen nojalla perustettujen eurooppalaisten Net-Zero Industry Academies -koulutusyhteenliittymien, avulla ja tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja jo käytössä olevien koulutusaloitteiden kanssa.

2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja teknologioita pidetään kriittisinä, jos ne täyttävät toisen seuraavista edellytyksistä:

a)

ne tuovat sisämarkkinoille innovatiivisen, kehitteillä olevan ja huippuluokan osatekijän, jolla on merkittävä taloudellinen potentiaali;

b)

ne edistävät unionin strategisten riippuvuuksien vähentämistä tai ehkäisemistä.

3.   Tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kriittisten teknologioiden kehittämisen tai valmistuksen arvoketju liittyy lopputuotteisiin ja pääasiassa lopputuotteiden tuotannossa käytettäviin erityisiin komponentteihin ja erityisiin koneisiin ja kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen liitteessä vahvistettuihin kriittisiin raaka-aineisiin sekä liitännäispalveluihin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä ja ominaisia kyseisten lopputuotteiden kehittämiselle tai valmistukselle.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, sellaisten teknologioiden kehittämisen tai valmistuksen arvoketju, jotka kuuluvat nettonollateollisuutta koskevan säädöksen soveltamisalaan ja jotka ovat tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuja teknologioita, liittyy lopputuotteisiin ja pääasiassa lopputuotteiden tuotannossa käytettäviin erityisiin komponentteihin ja erityisiin koneisiin sekä liitännäispalveluihin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä ja ominaisia kyseisten lopputuotteiden kehittämiselle tai valmistukselle.

4.   Nettonollateollisuutta koskevan säädöksen asiaankuuluvan säännöksen mukaisesti strategisiksi tunnustettujen hankkeiden, jotka täyttävät nettonollateollisuutta koskevan säädöksen häiriönsietokykyyn liittyvän perusteen tai kilpailukykyyn liittyvän perusteen, katsotaan edistävän 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua STEP- kehysvälineen tavoitetta.

5.   Kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen asiaankuuluvan säännöksen mukaisesti strategisiksi tunnustettujen hankkeiden katsotaan edistävän 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua STEP- kehysvälineen tavoitetta.

6.   Jos komission Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla hyväksymä Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI) liittyy johonkin tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun teknologia-alaan, siihen liittyviä teknologioita pidetään kriittisinä.

7.   Komissio antaa viimeistään 2 päivänä toukokuuta 2024 ohjeistusta siitä, millä edellytyksillä tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen alojen teknologioita voidaan pitää kriittisinä ja siitä, miten tämän artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset voidaan täyttää. Komissio selventää kyseisessä ohjeistuksessa arvoketjun käsitettä ja liitännäispalveluja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä ja ominaisia tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen lopputuotteiden kehittämiselle tai valmistukselle. Kyseistä ohjeistusta tarkastellaan tarvittaessa uudelleen 8 artiklassa tarkoitetun väliarviointikertomuksen perusteella.

3 artikla

Rahoitustuki

1.   STEP-kehysvälineen täytäntöönpanoon annetaan rahoitustukea olemassa olevista unionin ohjelmista.

2.   Jotta voidaan parantaa STEP-kehysvälineen mahdollisuuksia saavuttaa STEP- kehysvälineen tavoitteet, sen täytäntöönpanon tukemiseen osoitetaan 1 500 000 000 euron määrä käypinä hintoina asetuksen (EU) 2021/697 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista. Kyseinen määrä toteutetaan kyseisen asetuksen mukaisesti ja käytetään STEP-kehysvälineen tavoitteiden saavuttamiseen.

4 artikla

Suvereniteettimerkki sekä yhdistetty ja kumulatiivinen rahoitus

1.   Komissio myöntää jotakin STEP-kehysvälineen tavoitetta edistäville hankkeille suvereniteettimerkin edellyttäen, että hanke on arvioitu ja se täyttää asetuksen (EU) 2021/522, (EU) 2021/694, (EU) 2021/695 tai (EU) 2021/697 taikka komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/856 (27) mukaisessa ehdotuspyynnössä vahvistetut vähimmäislaatuvaatimukset, erityisesti tukikelpoisuus-, poissulkemis- ja myöntämisperusteet.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun ehdotuspyyntöön voi sisältyä maantieteellisiä rajoituksia, ja siihen on tapauksen mukaan sisällytettävä asiaa koskevan unionin alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti velvoitteita noudattaa sovellettavan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön, Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusten ja työehtosopimusten mukaisia työoloja ja -ehtoja.

3.   Suvereniteettimerkkiä käytetään laatumerkkinä erityisesti seuraaviin tarkoituksiin:

a)

tuen saaminen hankkeelle toisesta unionin ohjelmasta kyseiseen ohjelmaan sovellettavien sääntöjen mukaisesti, tai

b)

hankkeen rahoittaminen kumulatiivisella tai yhdistetyllä rahoituksella toisen unionin välineen kanssa kyseisiin välineisiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

4.   Tarkistaessaan elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan asetuksen (EU) 2021/241 mukaisesti jäsenvaltioiden on pidettävä ensisijaisina hankkeina niitä hankkeita, joille on myönnetty suvereniteettimerkki tämän artiklan 1 kohdan nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2021/241 säännösten soveltamista.

5.   Päättäessään investointihankkeista, jotka rahoitetaan modernisaatiorahastoon sisältyvistä jäsenvaltioiden omista osuuksista direktiivin 2003/87/EY 10 d artiklan mukaisesti, jäsenvaltiot voivat pitää kriittisten puhtaiden ja resurssitehokkaiden teknologioiden osalta ensisijaisina hankkeina niitä hankkeita, joille on myönnetty suvereniteettimerkki tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltiot voivat päättää myöntää kansallista tukea hankkeille, joille on myönnetty suvereniteettimerkki ja jotka edistävät tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua STEP-kehysvälineen tavoitetta.

6.   Suvereniteettimerkki otetaan asetuksen (EU) 2021/523 mukaisesti huomioon EIP:n perussäännön 19 artiklassa määrätyssä menettelyssä ja kyseisen asetuksen 23 artiklan 3 kohdassa säädetyssä politiikkojen noudattamista koskevassa tarkastuksessa. Lisäksi toteutuskumppaneiden on tarkasteltava hyvissä ajoin hankkeita, joille on myönnetty suvereniteettimerkki, jos hankkeet kuuluvat niiden maantieteelliseen alueeseen ja toiminta-alaan asetuksen (EU) 2021/523 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

7.   Nettonollateollisuutta koskevan säädöksen ja kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti tunnustetut strategiset hankkeet, jotka kuuluvat tämän asetuksen 2 artiklan soveltamisalaan ja joita rahoitetaan tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitetuista ohjelmista, voivat saada rahoitusta myös mistä tahansa muusta unionin ohjelmasta, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavat rahastot, edellyttäen, että kyseiset rahoitusosuudet eivät kata samoja kustannuksia. Unionin asiaankuuluvan ohjelman sääntöjä sovelletaan ohjelmasta strategiselle hankkeelle myönnettyyn rahoitusosuuteen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää strategisen hankkeen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia. Unionin eri ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.

8.   Suvereniteettimerkin myöntäminen ja kumulatiivisen rahoituksen tarjoaminen eivät rajoita sovellettavien valtiontukisääntöjen eivätkä unionin kansainvälisten velvoitteiden soveltamista.

9.   Suvereniteettimerkki on voimassa sen hankkeen toteuttamisen ajan, jolle se on myönnetty, ja sen voimassaolo lakkaa, jos kyseistä hanketta ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa suvereniteettimerkin myöntämisestä tai jos hanke on siirretty unionin ulkopuolelle.

5 artikla

STEP-kehysvälineen täytäntöönpano

STEP-kehysvälineen täytäntöön panemiseksi komissio erityisesti

a)

tekee tunnetuksi 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua suvereniteettimerkkiä etenkin, jotta voidaan lisätä suvereniteettimerkin saaneiden hankkeiden ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), koheesiorahaston, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) tai oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) kautta rahoitusta saaneiden hankkeiden näkyvyyttä;

b)

perustaa 6 artiklassa tarkoitetun suvereniteettiportaalin ja hallinnoi sitä, etenkin jotta voidaan tuoda kaikki unionin rahoitusmahdollisuudet lähemmäs mahdollisia tuensaajia ja lisätä avoimuutta unionin kansalaisia kohtaan;

c)

pitää yhteyttä 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti nimettyihin kansallisiin toimivaltaisiin viranomaisiin ja muihin asiaankuuluviin sidosryhmiin, jotta voidaan koordinoida toimia ja vaihtaa tietoja rahoitustarpeista, nykyisistä pullonkauloista ja parhaista käytännöistä, jotka koskevat rahoituksen saantia tämän asetuksen soveltamisalalla;

d)

edistää yhteyksiä 2 artiklassa tarkoitettuihin teknologioihin liittyvien alojen välillä hyödyntäen erityisesti olemassa olevia teollisuuden liittoutumia, verkostoja ja rakenteita, kuten nettonollateollisuutta koskevalla säädöksellä perustettua Euroopan nettonollafoorumia ja kriittisiä raaka-aineita koskevalla säädöksellä perustettua Euroopan kriittisiä raaka-aineita käsittelevää toimikuntaa;

e)

edistää unionin ohjelmien keskinäistä johdonmukaisuutta, yhtenäisyyttä, synergiaa ja täydentävyyttä STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävien hankkeiden tukemiseksi.

6 artikla

Suvereniteettiportaali

1.   Komissio perustaa julkisesti saatavilla olevan verkkosivuston, jäljempänä ’suvereniteettiportaali’, joka tarjoaa tietoa STEP-kehysvälineen tavoitteisiin liittyvien hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista ja lisää kyseisten hankkeiden näkyvyyttä ja jossa esitetään erityisesti seuraavat tiedot:

a)

tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat unionin ohjelmat sekä kyseisten asianomaisten ohjelmien mukaiset käynnissä olevat ja tulevat ehdotuspyynnöt ja tarjouspyynnöt, jotka liittyvät STEP-kehysvälineen tavoitteisiin;

b)

yksityiskohtaiset tiedot hankkeista, joille on myönnetty suvereniteettimerkki 4 artiklan mukaisesti;

c)

yksityiskohtaiset tiedot hankkeista, jotka on tunnistettu strategisiksi hankkeiksi nettonollateollisuutta koskevan säädöksen ja kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen nojalla, siltä osin kuin ne kuuluvat tämän asetuksen 2 artiklan soveltamisalaan;

d)

yksityiskohtaiset tiedot STEP-kehysvälineen tavoitteita tukevista hankkeista, jotka on valittu tuen kohteeksi EAKR:n, koheesiorahaston, ESR+:n tai JTF:n mukaisesti, sikäli kuin tällaisia hankkeita on ilmoitettu komissiolle tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti;

e)

5 kohdan mukaisesti nimettyjen kansallisten toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedot.

2.   Suvereniteettiportaalissa on myös esitettävä tiedot STEP-kehysvälineen täytäntöönpanosta ja tiedot 7 artiklassa tarkoitetuista unionin talousarviomenoista sekä tiedot asianomaisissa ohjelmissa määritellyistä tulosindikaattoreista.

3.   Suvereniteettiportaali avataan 1 päivänä maaliskuuta 2024, ja komissio päivittää sitä säännöllisesti.

4.   Jäsenvaltioiden on viimeistään 2 päivänä kesäkuuta 2024 nimettävä yksi kansallinen toimivaltainen viranomainen, joka toimii kyseisessä jäsenvaltiossa STEP-kehysvälineen täytäntöönpanon pääasiallisena yhteyspisteenä kansallisella tasolla.

5.   Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle suvereniteettiportaalissa esitettäväksi yksityiskohtaiset tiedot STEP-kehysvälineen tavoitteita tukevista hankkeista, jotka on valittu tuen kohteeksi EAKR:n, koheesiorahaston, ESR+:n tai JTF:n mukaisesti, jos sellaisia on.

7 artikla

Seuranta ja vuosikertomukset

1.   Komissio seuraa STEP-kehysvälineen täytäntöönpanoa STEP-kehysvälineen tavoitteiden saavuttamista 3 artiklassa tarkoitettujen unionin ohjelmien seurantakehysten perusteella. Täytäntöönpanon seurannan on oltava kohdennettua ja oikeassa suhteessa STEP-kehysvälineen puitteissa toteutettaviin toimiin.

2.   Komissio varmistaa, että STEP-kehysvälineen puitteissa toteutettavien toimien täytäntöönpanon seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Tätä varten unionin rahoituksen saajien on toimitettava täytäntöönpanon seurannassa käytettävät tiedot tarpeen mukaan ja oikeasuhteisesti nykyisten raportointivaatimusten perusteella.

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen STEP-kehysvälineen täytäntöönpanosta ja asettaa kyseisen vuosikertomuksen julkisesti saataville.

4.   Vuosikertomuksen on sisällettävä kootut tiedot STEP-kehysvälineen tavoitteiden täytäntöönpanossa kussakin 3 artiklassa tarkoitetussa ohjelmassa saavutetusta edistyksestä sekä, jos ne ovat saatavilla, laadulliset ja määrälliset tiedot STEP-kehysvälineestä myönnetystä tuesta jäsenvaltiokohtaisesti sekä rajatylittävistä hankkeista.

5.   Vuosikertomuksen on myös sisällettävä tiedot seuraavista:

a)

STEP-kehysvälineen kokonaismenot ohjelmakohtaisesti eriteltyinä;

b)

STEP-kehysvälineen tuloksellisuus asianomaisissa ohjelmissa määriteltyjen tulosindikaattoreiden perusteella.

c)

yleiskatsaus siitä, miten STEP-kehysväline on edistänyt pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamista koskevien unionin strategisten tavoitteiden saavuttamista;

d)

analyysi suvereniteettimerkin saaneiden hankkeiden jakautumisesta maantieteellisesti ja teknologia-aloittain.

8 artikla

STEP-kehysvälineen arviointi

1.   Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliarviointikertomuksen STEP-kehysvälineen täytäntöönpanosta tarjotakseen tietoa tulevan päätöksenteon tueksi.

2.   Väliarviointikertomus sisältää erityisesti arvion siitä, missä määrin STEP-kehysvälineen tavoitteet on saavutettu, varojen käytön tehokkuudesta ja STEP-kehysvälineen tuomasta unionin tason lisäarvosta.

Lisäksi väliarviointikertomuksessa

a)

esitetään yleiskatsaus niistä unionin alueista, joiden osalta koheesio-ohjelmia on muutettu kumppanuusperiaatteen mukaisesti;

b)

tarkastellaan STEP-kehysvälineen tavoitteiden ja toimien, mukaan lukien STEP-kehysvälineestä tuetut kriittiset teknologiat, merkityksellisyyttä;

c)

arvioidaan, olisiko unionin ohjelmista mahdollista tarjota tietoa yhdessä unionin portaalissa, jotta voitaisiin tuoda kaikki unionin rahoitusmahdollisuudet lähemmäs mahdollisia tuensaajia ja lisätä niiden avoimuutta unionin kansalaisia kohtaan; sekä

d)

arvioidaan, olisiko mahdollista toteuttaa simulaattori, joka antaisi hankkeiden toteuttajille, erityisesti pk-yrityksille, viitteitä siitä, mistä unionin rahoitusmahdollisuuksista juuri niiden hanke voisi saada tukea.

3.   Väliarviointikertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen muuttamisesta, jotta voidaan vähentää unionin strategisia riippuvuuksia ja lujittaa unionin teollisuuspolitiikkaa, samalla kun varmistetaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, vältetään markkinoiden vääristyminen ja luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa, taikka lainsäädäntöehdotuksia muista aloitteista, joilla pyritään samanlaisiin tavoitteisiin.

4.   Komissio toimittaa niiden unionin ohjelmien täytäntöönpanon päätyttyä, joista STEP-kehysvälineelle annetaan rahoitustukea, mutta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2031 Euroopan parlamentille ja neuvostolle STEP-kehysvälineen täytäntöönpanoa koskevan lopullisen arviointikertomuksen, joka pohjautuu kaikkiin väliarviointikertomuksen tietoihin ja jossa esitetään yhteenveto 7 artiklassa tarkoitettujen vuosikertomusten tiedoista.

2 luku

Muutokset

9 artikla

Direktiivin 2003/87/EY muuttaminen

Lisätään direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohtaan viidennen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

”Suunnitellessaan ja toteuttaessaan innovaatiorahaston ehdotuspyyntöjä tai tarjouskilpailuja komissio ottaa huomioon strategiset hankkeet, jotka on tunnustettu Euroopan nettonollateknologiatuotteiden valmistusekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisesti ja joiden katsotaan edistävän Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) tavoitteita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/795 (*1) 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on harkittava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (*2) perustettujen Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston ja asetuksella (EU) 2021/1056 perustetun oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tuen osoittamista alueellaan toteutettaville hankkeille innovaatiorahaston yhteydessä kehitettyjen rahoitusmekanismien, kuten ”huutokauppapalvelua” koskevan järjestelmän, puitteissa.

10 artikla

Asetuksen (EU) 2021/1058 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2021/1058 seuraavasti:

1)

muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohdan a alakohtaan alakohta seuraavasti:

”vi)

tukemalla investointeja, joilla edistetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/795 (*3) 2 artiklassa tarkoitettuja Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) tavoitteita;

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/795, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta (EUVL L, 2024/795, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/795/oj).”;"

b)

lisätään 1 kohdan b alakohtaan alakohta seuraavasti:

”ix)

tukemalla investointeja, joilla edistetään asetuksen (EU) 2024/795 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua STEP-tavoitetta”;

c)

lisätään kohta seuraavasti:

”1 a.   Edellä 1 kohdan a alakohdan vi alakohdassa ja b alakohdan ix alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaiset varat kohdennetaan kyseistä toimintapoliittista tavoitetta vastaaviin erityisiin toimintalinjoihin, ja niiden osuus voi olla enintään 20 prosenttia EAKR:n alustavista kansallisista määrärahoista.

Komissio maksaa asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 1 ja 2 kohdassa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1059 (*4) 51 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyn ohjelman vuotuisen ennakkomaksun lisäksi 30 prosenttia tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuille toimintalinjoille osoitetuista määrärahoista, jotka on vahvistettu ohjelman muutoksen hyväksymispäätöksessä, poikkeuksellisena kertaluonteisena ennakkomaksuna. Kyseinen poikkeuksellinen ennakkomaksu maksetaan 60 päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut päätöksen ohjelman muutoksen hyväksymisestä, edellyttäen, että ohjelman muutos toimitetaan komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2025.

Poikkeuksellisena ennakkomaksuna maksettu määrä on tarkastettava ja hyväksyttävä sekä poistettava komission tileistä asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) 2021/1059 51 artiklan 5 kohdan mukaisesti viimeistään viimeisenä tilivuonna.

Poikkeuksellisesta ennakkomaksusta kertyvät korot on asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 6 kohdan mukaisesti käytettävä asianomaisen ohjelman osalta samalla tavalla kuin EAKR:stä osoitettavat varat, ja ne on sisällytettävä viimeisen tilivuoden tilitykseen.

Poikkeuksellista ennakkomaksua ei keskeytetä asetuksen (EU) 2021/1060 97 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Asetuksen (EU) 2021/1060 105 artiklan 1 kohdan mukaisesti vapautettavia määriä laskettaessa huomioon otettaviin ennakkomaksuihin sisältyvät maksetut poikkeukselliset ennakkomaksut.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 112 artiklassa säädetään, STEP-kehysvälineen tavoitteiden tukemiseksi perustettujen erityisten toimintalinjojen yhteisrahoitusosuuksien enimmäismäärät ovat 100 prosenttia.

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1059, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 94).”;"

2)

muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”e)

jos ne edistävät 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan vi alakohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen 1 mukaista erityistavoitetta tai 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan ix alakohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen 2 mukaista erityistavoitetta vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla sekä kehittyneemmillä alueilla jäsenvaltioissa, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT on alle EU27-maiden keskiarvon mitattuna ostovoimastandardina ja laskettuna kautta 2015–2017 koskevien unionin lukujen perusteella, säilyttäen kuitenkin painopisteen pk-yrityksissä.”;

b)

lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Edellä olevaa e alakohtaa sovelletaan Interreg-ohjelmiin, jos ohjelman maantieteellinen kattavuus unionissa koostuu yksinomaan kyseisessä alakohdassa vahvistetuista alueluokista.”;

c)

lisätään kohta seuraavasti:

”3 a.   Edellä 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan vi alakohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen 1 ja kyseisen kohdan b alakohdan ix alakohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen 2 mukaisten erityistavoitteiden edistämiseksi EAKR:stä tuetaan myös koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja uudelleenkoulutukseen liittyvää toimintaa.”

;

3)

muutetaan liitteessä I oleva taulukko 1 seuraavasti:

a)

lisätään toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 rivi seuraavasti:

 

”vi)

Asetuksen (EU) 2024/795 2 artiklassa tarkoitettuja STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävien investointien tukeminen

Kaikki erityistavoitteiden i, iii ja iv osalta luetellut RCO:t RCO 125 – Yritykset: tuetut yritykset, joiden tuki liittyy ensisijaisesti digitaaliteknologioihin ja syväteknologisiin innovaatioihin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin RCO 126 – Yritykset: tuetut yritykset, joiden tuki liittyy ensisijaisesti puhtaisiin ja resurssitehokkaisiin teknologioihin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin RCO 127 – Yritykset: tuetut yritykset, joiden tuki liittyy ensisijaisesti bioteknologioihin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin [Nämä indikaattorit on ilmoitettava RCO 01–RCO 04:n alaryhminä]

Kaikki erityistavoitteiden i, iii ja iv osalta luetellut RCR:t”

b)

lisätään toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2 rivi seuraavasti:

 

”ix)

Asetuksen (EU) 2024/795 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuja STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävien investointien tukeminen

Kaikki toimintapoliittisen tavoitteen 1 erityistavoitteiden i, iii, iv ja vi osalta luetellut RCO:t RCO 125 – Yritykset: tuetut yritykset, joiden tuki liittyy ensisijaisesti digitaaliteknologioihin ja syväteknologisiin innovaatioihin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin RCO 126 – Yritykset: tuetut yritykset, joiden tuki liittyy ensisijaisesti puhtaisiin ja resurssitehokkaisiin teknologioihin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin RCO 127 – Yritykset: tuetut yritykset, joiden tuki liittyy ensisijaisesti bioteknologioihin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin [Nämä indikaattorit on ilmoitettava RCO 01–RCO 04:n alaryhminä]

Kaikki toimintapoliittisen tavoitteen 1 erityistavoitteiden i, iii ja iv osalta luetellut RCR:t”

4)

muutetaan liitteen II taulukko seuraavasti:

a)

lisätään toimintapoliittisen tavoitteeseen 1 rivi seuraavasti:

 

”vi)

Asetuksen (EU) 2024/795 2 artiklassa tarkoitettuja STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävien investointien tukeminen

Kaikki toimintapoliittisen tavoitteen 1 erityistavoitteiden i, iii ja iv osalta luetellut CCO:t

Kaikki toimintapoliittisen tavoitteen 1 erityistavoitteiden i, iii ja iv osalta luetellut CCR:t”

b)

lisätään toimintapoliittisen tavoitteeseen 2 rivi seuraavasti:

 

”ix)

Asetuksen (EU) 2024/795 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuja STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävien investointien tukeminen

Kaikki toimintapoliittisen tavoitteen 1 erityistavoitteiden i, iii ja iv osalta luetellut CCO:t

Kaikki toimintapoliittisen tavoitteen 1 erityistavoitteiden i, iii ja iv osalta luetellut CCR:t”.

11 artikla

Asetuksen (EU) 2021/1056 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2021/1056 seuraavasti:

1)

korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Erityistavoite

Asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti JTF-rahastolla edistetään erityistavoitetta, joka on antaa alueille ja ihmisille mahdollisuus käsitellä niitä sosiaalisia, työllisyyteen liittyviä, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia, joita on pyrkimyksellä saavuttaa vuotta 2030 koskevat unionin energia- ja ilmastotavoitteet ja unionin siirtymisellä ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti. JTF-rahastosta voidaan tukea myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/795 (*5) 2 artiklassa tarkoitettuja Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) tavoitteita edistäviä investointeja.

(*5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/795, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta (EUVL L, 2024/795, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/795/oj).”;"

2)

lisätään 8 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”JTF-rahastosta voidaan tukea myös muihin kuin pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, joilla edistetään asetuksen (EU) 2024/795 2 artiklassa tarkoitettuja STEP-kehysvälineen tavoitteita, säilyttäen kuitenkin painopisteen pk-yrityksissä. Kyseistä tukea voidaan myöntää riippumatta siitä, onko tehty puuteanalyysi tämän asetuksen 11 artiklan 2 kohdan h alakohdan mukaisesti, ja riippumatta sen tuloksesta. Tällaiset investoinnit ovat tukikelpoisia vain, jos ne eivät johda asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 27 alakohdassa määriteltyyn toiminnan siirtämiseen. Tällaisen tuen antaminen ei saa edellyttää alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman tarkistamista, jos tällainen tarkistaminen liittyisi yksinomaan puuteanalyysiin. Valintaprosessissa on otettava huomioon oppisopimuskoulutus- ja työpaikat sekä koulutus uusien taitojen hankkimiseksi.”;

3)

lisätään 10 artiklaan kohta seuraavasti:

”4.   Komissio maksaa asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyn ohjelman vuotuisen ennakkomaksun lisäksi 30 prosenttia JTF-määrärahoista, mukaan lukien kyseisen asetuksen 27 artiklan mukaisesti siirretyt määrät, poikkeuksellisena kertaluonteisena ennakkomaksuna ohjelmaan siten kuin vahvistetaan kyseisen ohjelman hyväksymispäätöksessä. Kyseinen poikkeuksellinen ennakkomaksu maksetaan 1 päivästä maaliskuuta 2024.

Poikkeuksellisena ennakkomaksuna maksettu määrä on tarkastettava ja hyväksyttävä sekä poistettava komission tileistä asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 5 kohdan mukaisesti viimeistään viimeisenä tilivuonna.

Poikkeuksellisesta ennakkomaksusta kertyvät korot on asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 6 kohdan mukaisesti käytettävä kyseisen ohjelman osalta samalla tavalla kuin JTF-rahastosta osoitettavat varat, ja ne on sisällytettävä viimeisen tilivuoden tilitykseen.

Poikkeuksellista ennakkomaksua ei keskeytetä asetuksen (EU) 2021/1060 97 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Asetuksen (EU) 2021/1060 105 artiklan 1 kohdan mukaisesti vapautettavia määriä laskettaessa huomioon otettaviin ennakkomaksuihin sisältyvät maksetut poikkeukselliset ennakkomaksut.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 112 artiklassa säädetään, STEP-kehysvälineen tavoitteiden tukemiseksi perustettujen erityisten toimintalinjojen yhteisrahoitusosuuksien enimmäismäärät ovat 100 prosenttia.”

.

12 artikla

Asetuksen (EU) 2021/1057 muuttaminen

Lisätään asetukseen (EU) 2021/1057artikla seuraavasti:

”12 a artikla

STEP-kehysvälineen tavoitteiden tukeminen

1.   Jäsenvaltiot voivat käyttää ESR+:aa antaakseen tukea asetuksen (EU) 2024/795 (*6) 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuun Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) tavoitteisiin tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen asiaankuuluvien erityistavoitteiden mukaisesti, esimerkiksi tukemalla nettonollateknologioihin liittyvän osaamisen, muun muassa eurooppalaisten koulutusyhteenliittymien luomiin oppimisohjelmiin perustuvan osaamisen, kehittämistä sekä nuorten koulutusta ja työntekijöiden koulutusta, täydennyskoulutusta ja uudelleenkoulutusta nettonollateknologioiden alalla.

2.   Jos komissio hyväksyy muutoksen ohjelmaan, joka sisältää ESR+:sta tuettaviin ja asetuksen (EU) 2024/795 2 artiklassa tarkoitettuja STEP-kehysvälineen tavoitteita edistäviin toimiin liittyvän yhden tai useamman toimintalinjan, se suorittaa asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyn ohjelman ennakkomaksun lisäksi poikkeuksellisen 30 prosentin ennakkomaksun kyseisille toimintalinjoille kohdennettujen määrärahojen perusteella. Kyseinen poikkeuksellinen ennakkomaksu maksetaan 60 päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut päätöksen ohjelman muutoksen hyväksymisestä, edellyttäen, että ohjelman muutos toimitetaan komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2025.

Poikkeuksellisena ennakkomaksuna maksettu määrä on tarkastettava ja hyväksyttävä sekä poistettava komission tileistä asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 5 kohdan mukaisesti viimeistään viimeisenä tilivuonna.

Poikkeuksellisesta ennakkomaksusta kertyvät korot on asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 6 kohdan mukaisesti käytettävä kyseisen ohjelman osalta samalla tavalla kuin ESR+:sta osoitettavat varat, ja ne on sisällytettävä viimeisen tilivuoden tilitykseen.

Poikkeuksellista ennakkomaksua ei keskeytetä asetuksen (EU) 2021/1060 97 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Asetuksen (EU) 2021/1060 105 artiklan 1 kohdan mukaisesti vapautettavia määriä laskettaessa huomioon otettaviin ennakkomaksuihin sisältyvät maksetut poikkeukselliset ennakkomaksut.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 112 artiklassa säädetään, STEP-kehysvälineen tavoitteiden tukemiseksi perustettujen erityisten toimintalinjojen yhteisrahoitusosuuksien enimmäismäärä on 100 prosenttia.

13 artikla

Asetuksen (EU) 2021/1060 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2021/1060 seuraavasti:

1)

korvataan 2 artiklan 45 alakohta seuraavasti:

”45)

’huippuosaamismerkillä’ komission myöntämää laatumerkkiä, joka osoittaa, että ehdotukset, jotka on arvioitu unionin välineeseen perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä ja joiden katsotaan täyttävän kyseisen unionin välineen mukaiset laatua koskevat vähimmäisvaatimukset mutta joita ei ole voitu rahoittaa määrärahojen puutteen vuoksi, saattaisivat saada tukea muista unionin rahoituslähteistä tai kansallisista rahoituslähteistä, tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/795 (*7) 4 artiklassa tarkoitettua ’suvereniteettimerkkiä’.

(*7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/795, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta (EUVL L, 2024/795, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/795/oj).”;"

2)

lisätään 6 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Jos koheesiorahaston osuus ilmastorahoituksesta ylittäisi asetuksella (EU) 2024/795 perustetun Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälinettä (STEP-kehysväline) koskevan ohjelman muutoksen johdosta tavoitteen, joka on 37 prosenttia sen kokonaismäärärahoista, tämän tavoitteen ylittävä määrä voidaan ottaa huomioon laskettaessa EAKR:n ilmastorahoitusosuutta, jotta saavutetaan tavoitteeksi asetettu 30 prosenttia sen kokonaismäärärahoista. Määrät, jotka ylittävät EAKR:n ilmastorahoitustavoitteen, joka on 30 prosenttia sen kokonaismäärärahoista, voidaan ottaa huomioon laskettaessa koheesiorahaston ilmastorahoitusosuutta.”;

3)

lisätään 13 artiklaan kohdat seuraavasti:

”5.   Jäsenvaltio voi toimittaa komissiolle muutetun kumppanuussopimuksen, jossa otetaan huomioon asetuksen (EU) 2024/795 2 artiklassa tarkoitettuja STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävien toimintalinjojen sisällyttäminen ohjelmiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua mahdollisuutta muuttaa kumppanuussopimusta viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2025.

6.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 ja 4 kohdassa säädetään, komissio hyväksyy 5 kohdassa tarkoitetun muutetun kumppanuussopimuksen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen ensimmäisen kerran.”

;

4)

korvataan 14 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jos takuusopimusta ei ole asetuksen (EU) 2021/523 10 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti tehty 12 kuukauden kuluessa rahoitusosuussopimuksen tekemisestä, rahoitusosuussopimus irtisanotaan tai sitä jatketaan yhteisestä sopimuksesta.”;

5)

lisätään 24 artiklaan kohdat seuraavasti:

”9.   Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 18 artiklassa säädetään, jos asetuksen (EU) 2024/795 2 artiklassa tarkoitettuja STEP-kehysvälineen tavoitteita edistäviin investointeihin liittyvät erityiset toimintalinjat on sisällytetty ohjelmaan sen johdosta, että on hyväksytty jäsenvaltion viimeistään 31 päivänä elokuuta 2024 toimittama ohjelman muutos, kyseisiä toimintalinjoja ei oteta huomioon väliarvioinnissa. Päätökseen tällaisten ohjelman muutosten hyväksymisestä voi sisältyä koko joustomäärän tai sen osan lopullinen osoittaminen vuosille 2026 ja 2027 STEP-kehysvälineen tavoitteita edistäviin investointeihin liittyviä erityisiä toimintalinjoja varten. Jos ohjelman koko joustomäärä osoitetaan lopullisesti tällaisiin toimintalinjoihin, kyseisen ohjelman väliarviointia ei suoriteta.

10.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 4 kohdassa säädetään, komissio antaa viimeistään 31 päivänä elokuuta 2024 toimitetun ohjelman muutoksen hyväksymistä koskevan päätöksen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen, edellyttäen, että muutos koskee yksinomaan asetuksen (EU) 2024/795 2 artiklassa tarkoitettuja STEP-kehysvälineen tavoitteita edistäviin investointeihin liittyvien erityisten toimintalinjojen käyttöönottoa.”

;

6)

lisätään 49 artiklaan kohta seuraavasti:

”7.   Jos tuki on kohdennettu asetuksen (EU) 2024/795 2 artiklassa tarkoitetuille STEP-kehysvälineen tavoitteille, hallintoviranomaisen on varmistettava, että kaikki tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaistavat tiedot toimitetaan myös komissiolle tämän artiklan 4 kohdassa vahvistetussa muodossa julkaistavaksi asetuksen (EU) 2024/795 6 artiklan nojalla perustetussa suvereniteettiportaalissa, mukaan lukien suunniteltujen ehdotuspyyntöjen aikataulu, jota päivitetään vähintään kolme kertaa vuodessa, sekä linkki ehdotuspyyntöihin niiden julkaisupäivänä.”

;

7)

muutetaan liite I seuraavasti:

a)

lisätään taulukkoon 1 rivit seuraavasti:

TUKITOIMEN ALA

Ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin

Ympäristöön liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin

”145a

Tuki osaamisen kehittämiseen tai työllistymiseen digitaaliteknologioiden ja syväteknologisten innovaatioiden sekä bioteknologioiden alalla

0 %

0 %

145b

Tuki osaamisen kehittämiseen tai työllistymiseen puhtaiden ja resurssitehokkaiden teknologioiden alalla

100 %

40 %

188

Tuotannolliset investoinnit ensisijaisesti puhtaisiin ja resurssitehokkaisiin teknologioihin liittyviin suuriin yrityksiin

100 %

40 %

189

Tuotannolliset investoinnit ensisijaisesti puhtaisiin ja resurssitehokkaisiin teknologioihin liittyviin pk-yrityksiin

100 %

40 %

190

Tuotannolliset investoinnit ensisijaisesti bioteknologioihin liittyviin suuriin yrityksiin

0 %

0 %

191

Tuotannolliset investoinnit ensisijaisesti bioteknologioihin liittyviin pk-yrityksiin

0 %

0 %

192

Tuotannolliset investoinnit ensisijaisesti digitaaliteknologioihin ja syväteknologisiin innovaatioihin liittyviin suuriin yrityksiin

0 %

0 %

193

Tuotannolliset investoinnit ensisijaisesti digitaaliteknologioihin ja syväteknologisiin innovaatioihin liittyviin pk-yrityksiin

0 %

0 %”

b)

lisätään taulukkoon 6 rivi seuraavasti:

”11

Osaamisen ja työpaikkojen edistäminen digitaaliteknologioiden ja syväteknologisten innovaatioiden, puhtaiden ja resurssitehokkaiden teknologioiden sekä bioteknologioiden aloilla

0 %

0 %”.

14 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1303/2013 seuraavasti:

1)

lisätään 25 a artiklaan kohta seuraavasti:

”1 b.   Poiketen siitä, mitä 60 artiklan 1 kohdassa ja 120 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä ja neljännessä alakohdassa säädetään, maksatushakemuksissa ilmoitettuihin menoihin voidaan soveltaa 100 prosentin osarahoitusosuutta koko tilivuonna, joka alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2023 ja päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2024, EAKR:stä, ESR:stä tai koheesiorahastosta tuetun ohjelman yhden tai useamman toimintalinjan osalta.

Poiketen siitä, mitä 30 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 96 artiklan 10 kohdassa säädetään, 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltaminen ei edellytä komission päätöstä ohjelman muutoksen hyväksymisestä. Jäsenvaltion on annettava tarkistetut rahoitustaulukot komissiolle tiedoksi sen jälkeen, kun seurantakomitea on ne hyväksynyt. Kyseistä 100 prosentin osarahoitusosuutta sovelletaan ainoastaan, jos rahoitustaulukot on annettu komissiolle tiedoksi ennen 1 päivänä heinäkuuta 2023 alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2024 päättyvää tilivuotta koskevan lopullisen välimaksatushakemuksen jättämistä 135 artiklan 2 kohdan mukaisesti.”

;

2)

korvataan 130 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, rahastojen tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoitusosuus loppumaksuista kunkin prioriteetin osalta rahasto- ja alueluokkakohtaisesti viimeisenä tilivuonna saa olla enintään 15 prosenttia suurempi kuin rahastoista tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta kullekin prioriteetille ja alueluokalle myönnetty rahoitusosuus, joka on vahvistettu toimenpideohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä. Tätä kohtaa sovellettaessa 92 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetty syrjäisimpiä alueita koskeva erityinen lisämääräraha katsotaan osaksi EAKR:n rahoitusosuutta asianomaisen syrjäisimmän alueen alueluokalle.”

;

3)

lisätään 135 artiklaan kohta seuraavasti:

”6.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, määräaika viimeisen tilivuoden lopullisen välimaksatushakemuksen jättämiselle on 31 päivä heinäkuuta 2025. Viimeinen välimaksatushakemus, joka on jätetty viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2025, katsotaan viimeisen tilivuoden lopulliseksi välimaksatushakemukseksi.

Muista varoista kuin REACT-EU-välineestä saatavat määrät, jotka komissio maksaa välimaksuina vuonna 2025, saavat olla enintään yksi prosentti kyseisen ohjelman kokonaismäärärahoista rahastoa kohden, REACT-EU-välineen varat pois luettuina. Tämän prosenttiosuuden ylittäviä määriä, jotka komission olisi maksettava vuonna 2025, ei makseta, vaan ne käytetään yksinomaan ennakkomaksujen tarkastamiseen ja hyväksymiseen sekä tileistä poistamiseen ohjelmien päättyessä.”

;

4)

lisätään 138 artiklaan alakohta seuraavasti:

”Poiketen ensimmäisessä alakohdassa säädetystä määräajasta jäsenvaltiot voivat toimittaa a, b ja c alakohdassa tarkoitetut asiakirjat viimeisen tilivuoden osalta viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2026.”.

15 artikla

Asetuksen (EU) N:o 223/2014 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 223/2014 seuraavasti:

1)

korvataan 13 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Jäsenvaltion on toimitettava toimenpideohjelmaa koskeva lopullinen täytäntöönpanokertomus yhdessä 52 artiklassa säädettyjen sulkemista varten esitettävien asiakirjojen kanssa viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2026.”

;

2)

lisätään 22 artiklaan kohta seuraavasti:

”2 a.   Jos kustannukset korvataan 26 artiklan 2 kohdan b-e alakohdan nojalla, vastaavat korvattavat toimet on toteutettava viimeisen tilivuoden lopullisen välimaksupyynnön jättämiseen mennessä 45 artiklan 6 kohdan mukaisesti.”

;

3)

lisätään 45 artiklaan kohta seuraavasti:

”6.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, määräaika viimeisen tilivuoden lopullisen välimaksupyynnön jättämiselle on 31 päivä heinäkuuta 2025. Viimeinen välimaksupyyntö, joka on jätetty viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2025, katsotaan viimeisen tilivuoden lopulliseksi välimaksupyynnöksi.

Määrät, jotka komissio korvaa välimaksuina vuonna 2025, saavat olla enintään yksi prosentti kyseessä olevan ohjelman kokonaismäärärahoista. Tämän prosenttiosuuden ylittäviä määriä, jotka komission olisi maksettava vuonna 2025, ei makseta, vaan ne käytetään yksinomaan ennakkomaksujen tarkastamiseen ja hyväksymiseen sekä tileistä poistamiseen ohjelmien päättyessä.”

;

4)

lisätään 48 artiklaan kohta seuraavasti:

”Poiketen ensimmäisessä kohdassa säädetystä määräajasta jäsenvaltiot voivat toimittaa a, b ja c alakohdassa tarkoitetut asiakirjat viimeisen tilivuoden osalta viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2026.”.

16 artikla

Asetuksen (EU) 2021/523 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2021/523 seuraavasti:

1)

muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”h)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/795 (*8) 2 artiklassa tarkoitettuja Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) tavoitteita edistävien investointien tukemiseen.

(*8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/795, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta (EUVL L, 2024/795, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/795/oj).”;"

2)

lisätään 7 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos rahoitusvälineistä saatava tuki yhdistetään rahoitustuotteeseen, joka on huonommassa etuoikeusasemassa tämän asetuksen mukaiseen EU:n takuuseen ja/tai asetuksella (EU) 2015/1017 perustettuun EU:n takaukseen nähden, 1 kohdassa tarkoitetuista rahoitustuotteista aiheutuvat tappiot, tulot ja palautukset sekä mahdollisesti takaisin perityt määrät voidaan kohdentaa myös muuten kuin määräsuhteessa rahoitusvälineisiin ja tämän asetuksen mukaiseen EU:n takuuseen ja/tai asetuksella (EU) 2015/1017 perustettuun EU:n takaukseen.”;

3)

korvataan 10 artiklan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Jos takuusopimusta ei ole tehty 12 kuukauden kuluessa rahoitusosuussopimuksen tekemisestä, rahoitusosuussopimus irtisanotaan tai sitä jatketaan yhteisestä sopimuksesta. Jos rahoitusosuussopimuksen koko määrää ei ole sidottu yhdellä tai useammalla takuusopimuksella 12 kuukauden kuluessa rahoitusosuussopimuksen tekemisestä, kyseistä määrää muutetaan tilannetta vastaavasti. Rahoituksen käyttämätön määrä, joka on peräisin jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (*9) EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja EMKVR:n käyttöä InvestEU-ohjelman kautta koskevien säännösten tai YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston käyttöä InvestEU-ohjelman kautta koskevien säännösten nojalla osoittamista määrärahoista, käytetään uudelleen kyseisten asetusten mukaisesti. Rahoituksen käyttämätön määrä, joka on peräisin jonkin jäsenvaltion tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan nojalla osoittamista määrärahoista, maksetaan takaisin kyseiselle jäsenvaltiolle.

(*9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231 30.6.2021, s. 159).”;"

4)

muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Loput 25 prosenttia EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta myönnetään muille toteutuskumppaneille, joiden on myös maksettava rahoitusosuus, joka määritetään takuusopimuksissa. Jos komissio toteaa, että tällaiset muut toteutuskumppanit eivät käytä täysimääräisesti jäljellä olevaa 25:tä prosenttia EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta, käyttämättömät määrät voidaan myöntää EIP-ryhmälle. Tässä tapauksessa EIP-ryhmä maksaa vastaavan lisärahoitusosuuden 4 kohdan kolmannessa virkkeessä säädettyjen vaatimusten mukaisesti.”

;

b)

korvataan 7 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Toteutuskumppanin ja rahoituksen lopullisen saajan tai rahoituksenvälittäjän tai muun 16 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tahon väliset 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun EU:n takuun nojalla tekemät sopimukset on allekirjoitettava viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026. Muissa tapauksissa toteutuskumppanin ja rahoituksen lopullisen saajan tai rahoituksenvälittäjän tai muun 16 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tahon väliset sopimukset on allekirjoitettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028.”;

5)

lisätään 23 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Komissio ottaa tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen yhteydessä huomioon hankkeelle asetuksen (EU) 2024/795 4 artiklan mukaisesti mahdollisesti myönnetyn suvereniteettimerkin.”

;

6)

lisätään 26 artiklaan kohta seuraavasti:

”5.   Sen lisäksi, mitä 4 kohdassa säädetään, toteutuskumppanit tarkastelevat myös hankkeita, joille on myönnetty asetuksen (EU) 2024/795 4 artiklan mukaisesti suvereniteettimerkki, jos kyseiset hankkeet kuuluvat niiden maantieteelliseen alueeseen ja toiminta-alaan.”

.

17 artikla

Asetuksen (EU) 2021/695 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2021/695 seuraavasti:

1)

korvataan 12 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella ovat 86 123 000 000 euroa käypinä hintoina 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle ja EIT:lle ja 9 453 000 000 euroa käypinä hintoina 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle.”

;

2)

muutetaan 48 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

korvataan toisen alakohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

pelkkää pääomatukea voidaan myöntää myös ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille, mukaan lukien startup-yritykset, jotka harjoittavat ei-pankkirahoituskelpoista läpimurtoinnovointia ja disruptiivista innovointia;

d)

laajentamiseen tarvittavaa pelkkää pääomatukea voidaan myöntää ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille, mukaan luettuina startup-yritykset, ja ei-pankkirahoituskelpoisille pienille midcap-yrityksille, mukaan luettuina yhteisöt, jotka ovat jo saaneet tukea a–c alakohdan mukaisesti ja jotka harjoittavat ei-pankkirahoituskelpoista läpimurtoinnovointia ja disruptiivista innovointia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/795 (*10) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kriittisten teknologioiden aloilla.

(*10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/795, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta (EUVL L, 2024/795, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/795/oj).”;"

b)

lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Kun Euroopan innovaationeuvosto tarjoaa pääomatukea, se pyrkii houkuttelemaan muita sijoittajia. Jotta voidaan tehokkaasti tukea ei-pankkirahoituskelpoista innovointia, pääomatukea voidaan kuitenkin tarjota muita sijoittajia houkuttelematta erityisesti mutta ei yksinomaan ei-pankkirahoituskelpoiseen läpimurtoinnovointiin ja disruptiiviseen innovointiin asetuksen (EU) 2024/795 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen teknologioiden aloilla.”.

18 artikla

Asetuksen (EU) 2021/697 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) 2021/697 4 artikla seuraavasti:

1)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Asetuksen (EU) 2021/695 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti rahoituspuitteet rahaston toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella ovat 9 453 000 000 euroa käypinä hintoina.”

;

2)

korvataan 2 kohdan a ja b alakohta seuraavasti:

”a)

3 151 000 000 euroa tutkimustoimiin;

b)

6 302 000 000 euroa kehittämistoimiin.”;

3)

lisätään kohta seuraavasti:

”5.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetusta määrästä 1 500 000 000 euroa käypinä hintoina osoitetaan ehdotuspyyntöihin tai rahoituksen myöntämiseksi asetuksen (EU) 2024/795 (*11) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) tavoitteita edistävien investointien tukemiseen.

(*11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/795, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta (EUVL L, 2024/795, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/795/oj).”."

19 artikla

Asetuksen (EU) 2021/241muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2021/241 seuraavasti:

1)

lisätään 7 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltiot voivat myös ehdottaa, että niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisällytetään arvioituina kustannuksina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 (*12) asiaankuuluvien säännösten mukaisen jäsenvaltio-osiota varten tarkoitetun käteismaksun määrä yksinomaan sellaisia toimenpiteitä varten, joilla tuetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/795 (*13) 2 artiklassa tarkoitettuja Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) tavoitteita edistäviä investointitoimia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista. Kyseiset kustannukset saavat olla enintään 6 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista, ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen asiaankuuluvien toimenpiteiden on oltava tämän asetuksen vaatimusten mukaisia.

(*12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30)."

(*13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/795, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta (EUVL L, 2024/795, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/795/oj).”;"

2)

lisätään 21 artiklaan kohta seuraavasti:

”1 a.   Jäsenvaltiot voivat yksinomaan tämän asetuksen 7 artiklan 3 kohdassa ja asetuksen (EU) 2024/795 4 artiklan 4 kohdassa säädetyn mahdollisuuden hyödyntämiseksi esittää komissiolle perustellun pyynnön siitä, että komissio antaa ehdotuksen tämän asetuksen 20 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen muuttamisesta siten, että siihen sisällytetään toimenpiteitä, joilla tuetaan asetuksen (EU) 2024/795 tavoitteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen säännösten soveltamista.”

;

3)

lisätään 29 artiklaan kohta seuraavasti:

”6.   Ennen asetuksen (EU) 2024/795 2 artiklassa määriteltyihin STEP-kehysvälineen tavoitteisiin liittyvien ehdotuspyyntöjen tai tarjouskilpailumenettelyjen käynnistämistä jäsenvaltioiden on asetettava kyseisen asetuksen 6 artiklassa tarkoitetussa suvereniteettiportaalissa saataville seuraavat tiedot:

a)

ehdotuspyynnön kattama maantieteellinen alue;

b)

kyseessä oleva investointi;

c)

tukikelpoisten hakijoiden tyypit;

d)

ehdotuspyyntöä varten varatun tuen kokonaismäärä;

e)

ehdotuspyynnön alkamis- ja päättymispäivä;

f)

linkki verkkosivustolle, jolla ehdotuspyyntö julkaistaan.”

.

3 luku

Loppusäännökset

20 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 29 päivänä helmikuuta 2024.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

R. METSOLA

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. MICHEL

(1)   EUVL C, C/2023/866, 8.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/866/oj.

(2)   EUVL C, C/2023/1331, 22.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/1331/oj.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 27. helmikuuta 2024 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 28. helmikuuta 2024.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/2481, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman perustamisesta (EUVL L 323, 19.12.2022, s. 4).

(5)  Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 23).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/435, annettu 27 päivänä helmikuuta 2023, asetuksen (EU) 2021/241 muuttamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta sekä asetusten (EU) N:o 1303/2013, (EU) 2021/1060 ja (EU) 2021/1755 ja direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta (EUVL L 63, 28.2.2023, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/697, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan puolustusrahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1092 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 149).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 21).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/522, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, unionin terveysalan toimintaohjelman (EU4Health) perustamisesta kaudeksi 2021–2027 ja asetuksen (EU) N:o 282/2014 kumoamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 223/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (EUVL L 72, 12.3.2014, s. 1).

(25)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(27)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/856, annettu 26 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä innovaatiorahaston toiminnan osalta (EUVL L 140, 28.5.2019, s. 6).

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/795/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)

Top

Full & Egal Universal Law Academy