Asia T-422/03 R
Enviro Tech Europe Ltd ja Enviro Tech International Inc.
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Väliaikainen oikeussuoja – Direktiivi 67/548/ETY – Kiireellisyys
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin määräys 3.2.2004
Määräyksen tiivistelmä
1. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Kielteinen hallinnollinen päätös
(EY 242 ja EY 243 artikla)
2. Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Kiireellisyys – Vakava ja korjaamaton vahinko – Todistustaakka – Vahingon syntyminen, joka riippuu tulevista ja epävarmoista tapahtumista
(EY 242 ja EY 243 artikla; yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohta)
1. Lähtökohtaisesti ei ole mahdollista vaatia kielteisen hallinnollisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä, koska sellaisen lykkäyksen myöntämisellä ei voida muuttaa kantajan tilannetta.
(ks. 58 kohta)
2. Täytäntöönpanon lykkäämistä koskevan hakemuksen kiireellisyyttä on arvioitava sillä perusteella, missä määrin asiassa on tarpeen määrätä tämä lykkäys sitä hakeneelle asianosaiselle aiheutuvan vakavan ja korjaamattoman vahingon välttämiseksi. Sen asianosaisen, joka vetoaa vakavaan ja korjaamattomaan vahinkoon, on näytettävä tällainen vahinko toteen. Vahingon välitöntä uhkaa ei tarvitse näyttää toteen ehdottoman varmasti. Varsinkin silloin, kun vahingon syntyminen riippuu useiden seikkojen yhteisvaikutuksesta, riittää, että vahingon syntyminen on ennustettavissa riittävän todennäköisesti.
Pyydettyjä välitoimia ei kuitenkaan voida myöntää puhtaasti hypoteettisen vahingon perusteella, koska sellainen vahinko perustuu tuleviin ja epävarmoihin tapahtumiin.
(ks. 62–65 kohta)
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN MÄÄRÄYS
3 päivänä helmikuuta 2004 (*)
Väliaikainen oikeussuoja – Direktiivi 67/548/ETY/ETY – Kiireellisyys
Asiassa T-422/03 R,
Enviro Tech Europe Ltd, kotipaikka Kingston upon Thames, Surrey (Yhdistynyt kuningaskunta), ja
Enviro Tech International Inc., kotipaikka Chicago, Illinois (Amerikan yhdysvallat), edustajinaan asianajaja C. Mereu ja asianajaja K. Van Maldegem,
kantajina,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään X. Lewis ja F. Simonetti, prosessiosoite Luxemburgissa,
vastaajana,
jossa kantajat vaativat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta lykkäämään kahden komission 3.11.2003 päivätyn toimen täytäntöönpanoa sekä velvoittamaan komission olemaan ehdottamatta n-propyylibromidin uudelleen luokittelemista mukautettaessa vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä kesäkuuta 1967 annettua neuvoston direktiiviä 67/548/ETY/ETY (EYVL 1967, 196, s. 1) tekniikan kehitykseen 29. kerran,
EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI
on antanut seuraavan
määräyksen
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Yleiset oikeussäännöt
1 Vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä kesäkuuta 1967 annetussa neuvoston direktiivissä 67/548/ETY/ETY (EYVL 1967, 196, s. 1), sellaisena kuin se on seitsemännen kerran muutettuna 30.4.1992 annetulla neuvoston direktiivillä 92/32/ETY (EYVL L 154, s. 1), vahvistetaan kaupan pitämistä koskevat säännökset tietyille ”aineille”, joiden määritellään olevan ”alkuaineita ja niiden yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai tuotantomenetelmin valmistettuina, jotka sisältävät kaikki tuotteen pysyvyyden säilyttämiseksi tarvittavat lisäaineet ja tuotantotoiminnassa muodostuvat epäpuhtaudet lukuun ottamatta liuottimia, jotka voidaan erottaa vaikuttamatta aineen pysyvyyteen tai muuttamatta sen koostumusta”.
2 Direktiiviä 67/548/ETY/ETY on sen antamisen jälkeen muutettu useaan otteeseen, viimeksi kuulemismenettelyä (yksimielisyys) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EYVL L 122, s. 36).
3 Direktiivin 67/548/ETY/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 artiklassa säädetään, että aineet luokitellaan niiden luontaisten ominaisuuksien perusteella kyseisen direktiivin 2 artiklan 2 kohdassa säädetyn luokituksen mukaisesti. Kemiallisen aineen luokitteleminen ”vaaralliseksi” velvoittaa tekemään sen päällykseen riittävät merkinnät, joita ovat muun muassa varoitusmerkit, aineen käyttöön liittyvistä erityisvaaroista varoittavat vakiolausekkeet (”R‑lausekkeet”) sekä aineen turvallista käyttöä koskevia ohjeita sisältävät vakiolausekkeet (”S‑lausekkeet”).
4 Direktiivin 67/548/ETY/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, 2 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Tässä direktiivissä tarkoitetussa merkityksessä ’vaarallisia’ ovat seuraavat aineet ja valmisteet:
– –
c) erittäin helposti syttyvät: nestemäiset aineet ja valmisteet, joilla on erittäin alhainen leimahduspiste ja alhainen kiehumispiste, sekä kaasumaiset aineet ja valmisteet, jotka ovat syttyviä kosketuksissa ilman kanssa ympäristön lämpötilassa ja paineessa;
d) sellaiset helposti syttyvät aineet ja valmisteet:
– jotka voivat kuumentua ja lopulta syttyä ilmassa ympäristön lämpötilassa ilman, että energiaa lisätään,
tai
– kiinteässä muodossa, jotka voivat helposti syttyä lyhytaikaisessa kosketuksessa sytytyslähteen kanssa ja jotka jatkavat palamista senkin jälkeen kun sytytyslähde on poistettu,
tai
– nestemäisessä muodossa, joiden leimahduspiste on hyvin alhainen,
tai
– joista veden tai kostean ilman vaikutuksesta kehittyy vaarallisessa määrin helposti syttyviä kaasuja;
e) syttyvät: nestemäiset aineet ja valmisteet, joiden leimahduspiste on alhainen;
– –
j) ärsyttävät: aineet ja valmisteet, jotka eivät aiheuta syöpymistä ja jotka lyhytaikaisen, pitkäaikaisen tai toistuvan kosketuksen tuloksena voivat aiheuttaa ihon tai limakalvojen tulehtumisen;
– –
n) lisääntymiselle vaaralliset: aineet ja valmisteet, jotka hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voivat aiheuttaa jälkeläisillä muita kuin periytyviä haittavaikutuksia tai lisätä niiden esiintymistä ja heikentää miesten ja naisten lisääntymistoimintoja tai -kykyä.”
5 Testauksista, joita voidaan tehdä aineiden luokittelemiseksi, säädetään direktiivin 67/548/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, 3 artiklassa seuraavaa:
”1. Tässä direktiivissä tarkoitetut kemiallisten valmisteiden testaukset on yleensä tehtävä liitteessä V esitettyjen menetelmien mukaisesti. Aineiden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet on määritettävä liitteessä V olevassa A osassa esitettyjen menetelmien mukaisesti – – .”
6 Direktiivin 67/548/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, liitteessä V olevan A osan 9 kohdassa vahvistetaan leimahduspisteiden määritysmenetelmät.
7 Direktiivin 67/548/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, että aineiden ja valmisteiden luokituksen ja merkintöjen yleisperiaatteina sovelletaan liitteessä VI esitettyjä perusteita, jollei vaarallisten valmisteiden poikkeavista vaatimuksista säädetä erityisdirektiiveissä.
8 Direktiivin 67/548/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, liitteessä VI olevassa 4.2.3 kohdassa täsmennetään lisääntymiselle vaarallisten vaikutusten arvioinnissa sovellettavat perusteet, minkä lisäksi siinä jaetaan aineet, joilla on tällaisia vaikutuksia, kolmeen ryhmään:
– ryhmä 1: ”aineet, joiden tiedetään vähentävän ihmisten hedelmällisyyttä” ja ”aineet, joiden tiedetään aiheuttavan kehityshäiriöitä ihmisissä”
– ryhmä 2: ”aineet, joihin on suhtauduttava niin kuin ne vähentäisivät ihmisten hedelmällisyyttä” ja ”aineet, joihin on suhtauduttava niin kuin ne aiheuttaisivat kehityshäiriöitä ihmisissä”
– ryhmä 3: ”aineet, jotka saattavat aiheuttaa vaikutuksia ihmisten hedelmällisyyteen” ja ”aineet, jotka saattavat aiheuttaa ihmisessä kehityshäiriöitä”.
Direktiivin 67/548/ETY mukauttaminen tekniikan kehitykseen
9 Direktiivin 67/548/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, 28 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Muutokset, jotka ovat tarpeen liitteiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen, on tehtävä 29 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.”
10 Komissio on ilmoittanut huomautuksissaan, että käytännössä se kuulee luokitus- ja merkintätyöryhmää (jäljempänä työryhmä), kun se laatii ensimmäistä ehdotusta toteutettavista toimenpiteistä direktiivin 67/548/ETY mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen. Tämä työryhmä muodostuu jäsenvaltioiden valtuuttamista myrkky- ja luokitusasiantuntijoista sekä kemianteollisuuden ja sen teollisuudenhaaran edustajista, jota kyseessä olevat tuotteet nimenomaan koskevat. Komissio tekee työryhmää kuultuaan ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä direktiivin 67/548/ETY 29 artiklan mukaisesti perustetulle komitealle (jäljempänä sääntelykomitea).
11 Direktiivin 67/548/ETY 29 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 807/2003, säädetään seuraavaa:
”1. Komissiota avustaa komitea.
2. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.”
12 Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (EYVL L 184, s. 23) 5 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. Komissiota avustaa sääntelykomitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.
2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.
3. Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset, tämän kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan soveltamista.
4. Jos toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai jos lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä ja antaa siitä tiedon Euroopan parlamentille.
5. Jos Euroopan parlamentti katsoo, että komission perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen annetun perussäädöksen nojalla tekemä ehdotus ylittää perussäädöksessä annetun täytäntöönpanovallan, se ilmoittaa neuvostolle kantansa.
6. Neuvosto voi tällaisen kannan asianmukaisesti huomioon ottaen tehdä määräenemmistöllä päätöksen ehdotuksesta määräajassa, josta on säädettävä erikseen kussakin perussäädöksessä ja joka ei missään tapauksessa saa olla pidempi kuin kolme kuukautta päivästä, jona asia on tullut vireille neuvostossa.
Jos neuvosto on tässä määräajassa ilmaissut määräenemmistöllä vastustavansa ehdotusta, komissio tarkastelee sitä uudelleen. Se voi tehdä neuvostolle muutetun ehdotuksen, tehdä ehdotuksensa uudelleen tai antaa perustamissopimukseen perustuvan säädösehdotuksen.
Jos neuvosto ei ole tässä määräajassa antanut ehdotettua täytäntöönpanosäädöstä eikä ilmoittanut vastustavansa ehdotusta täytäntöönpanotoimenpiteiksi, komissio antaa ehdotetun täytäntöönpanosäädöksen.”
Tosiseikat ja asian käsittelyn vaiheet
13 N‑propyylibromidi (jäljempänä nPB) on haihtuva orgaaninen liuotin, jota käytetään varsinkin teollisessa puhdistamisessa.
14 Enviro Tech Europe Ltd ja Enviro Tech International Inc. (jäljempänä kantajat) ovat yhtiöitä, jotka harjoittavat ainoastaan yhden nPB:n pohjalta valmistetun tuotteen eli Ensolvin tuotantoa ja myyntiä. Ensin mainittu yhtiö on viimeksi mainitun eurooppalainen tytäryhtiö, jolla on yksinoikeus Ensolvin myyntiin Euroopassa.
15 Direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen kahdennentoista kerran 1.3.1991 annetun komission direktiivin 91/325/ETY (EYVL L 180, s. 1) mukaisesti nPB luokiteltiin direktiivin 67/548/ETY liitteessä I ärsyttäväksi ja syttyväksi aineeksi.
16 Health & Safety Executiven (Yhdistyneen kuningaskunnan terveys- ja turvallisuusvirasto; jäljempänä HSE) johtaja ehdotti 16.–18.1.2002 pidetyssä työryhmän kokouksessa, että nPB luokiteltaisiin lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ryhmään 2.
17 Tämän jälkeen HSE ehdotti huhtikuussa 2002 uuden tieteellisen testauksen tulosten perusteella, että nPB luokiteltaisiin helposti syttyväksi aineeksi.
18 Kantajat ovat tämän jälkeen esittäneet useaan otteeseen HSE:lle, European Chemical Bureaulle (Euroopan kemikaalitoimisto) ja työryhmälle vastustavansa ehdotettua luokitusta ja toimittaneet niille kantansa tueksi tieteellisiä tietoja ja perusteluja.
19 Työryhmä päätti tammikuussa 2003 pitämässään kokouksessa suositella nPB:n luokittelemista helposti syttyväksi ja lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ryhmään 2. Tämän päätöksen tekemisen jälkeen kantajat ovat yrittäneet turhaan saada työryhmää vakuuttuneeksi siitä, että keskustelut nPB:stä on aloitettava uudelleen.
20 Kantajat lähettivät komissiolle kaksi kirjettä, toisen 29.8.2003 ja toisen 29.9.2003, joissa ne pyysivät muun muassa, että komissio ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden virheiden korjaamiseksi, joiden pohjalta työryhmä teki nPB:tä koskevat suosituksensa.
21 Komissio ilmoitti kantajille kahdella 3.11.2003 päivätyllä kirjeellään, etteivät kantajien 29.8. ja 29.9.2003 päivätyissä kirjeissä esittämät perustelut olleet riittävä syy muuttaa työryhmän suosittelemaa nPB:n luokitusta (jäljempänä riidanalaiset toimet).
22 Kantajat ovat nostaneet ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 23.12.2003 toimittamallaan kannekirjelmällä kanteen, jossa vaaditaan, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaiset toimet
– toteaa, että komissio on vastuussa lainvastaisen menettelynsä johdosta kantajille aiheutuneesta vahingosta
– toteaa, että komissio on vastuussa välittömästi uhkaavasta ja riittävän varmasti ennakoitavissa olevasta vahingosta siinäkin tapauksessa, että kyseistä vahinkoa ei voida määritellä täsmällisesti.
23 Kantajille ilmoitettiin hieman sen jälkeen, kun ne olivat nostaneet pääasiassa kanteen, että sääntelykomitea aikoo kokoontua 15.1.2004 hyväksyäkseen direktiivin 67/548/ETY mukauttamisen tekniikan kehitykseen 29. kerran.
24 Kantajat ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 30.12.2003 toimittamallaan erillisellä kirjelmällä jättäneet EY 242 ja EY 243 artiklan nojalla välitoimihakemuksen, jossa ne vaativat, että välitoimista päättävä tuomari
– toteaa, että niiden hakemus otetaan tutkittavaksi ja että se on perusteltu
– määrää, että riidanalaisten toimien täytäntöönpanoa on lykättävä
– määrää komission olemaan ehdottamatta nPB:n luokittelemista uudelleen mukautettaessa direktiiviä 67/548/ETY tekniikan kehitykseen 29. kerran seuraavassa, 15.1.2004 pidettäväksi suunnitellussa sääntelykomitean kokouksessa, ja tämän jälkeen aina siihen saakka, kunnes ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut tuomion pääasiassa
– määrää kaikista muista kantajien aseman turvaamiseksi tarpeellisiksi katsomistaan välitoimista, kunnes pääasiassa on annettu tuomio
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
25 Kantajat ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 105 artiklan 2 kohdan nojalla pyytäneet, että välitoimista päättävä tuomari hyväksyisi niiden välitoimihakemuksen kiireellisenä ja ennen kuin komissio on esittänyt huomautuksensa.
26 Komissio on esittänyt 12.1.2004 huomautuksensa välitoimihakemuksesta. Komissio vaatii, että välitoimista päättävä tuomari
– hylkää välitoimihakemuksen
– velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
27 Komissio täsmentää huomautuksissaan, ettei sääntelykomitean kokousta ole koskaan suunniteltu pidettäväksi 15.1.2004 ja että menettely, jossa komission eri yksikköjä kuullaan suunnitelluista toimenpiteistä direktiivin 67/548/ETY mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen 29. kerran, on kestänyt odotettua kauemmin. Komissio ilmoittaa lisäksi, että alun perin 23.1.2004 pidettäväksi suunniteltu sääntelykomitean kokous on tämän vuoksi lykätty ennalta määrittelemättömään ajankohtaan tulevaisuudessa.
Oikeudellinen arviointi
28 Työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohdan mukaan välitoimihakemuksissa on ilmoitettava oikeudenkäynnin kohde ja seikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen, sekä ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joiden vuoksi vaadittujen välitoimien myöntäminen on ilmeisesti perusteltua (fumus boni juris). Nämä edellytykset ovat kumulatiivisia, joten välitoimihakemus on hylättävä, jos jokin niistä ei täyty (asia C‑268/96 P(R), SCK ja FNK v. komissio, määräys 14.10.1996, Kok. 1996, s. I‑4971, 30 kohta). Välitoimista päättävän tuomarin on myös tilanteen mukaan vertailtava esillä olevia intressejä (asia C‑445/00 R, Itävalta v. neuvosto, määräys 23.2.2001, Kok. 2001, s. I‑1461, 73 kohta).
29 Tässä kokonaisarvioinnissa välitoimista määräävällä tuomioistuimella on lisäksi laaja harkintavalta, ja se voi asian ominaispiirteiden perusteella vapaasti päättää, miten ja millaisessa järjestyksessä se tutkii nämä erilaiset edellytykset, sillä yhteisön oikeudessa ei ole oikeussääntöä siitä, miten tuomioistuimen olisi arvioita sitä, onko asiassa tarpeen määrätä välitoimia (asia C‑149/95 P(R), komissio v. Atlantic Container Line ym., määräys 19.7.1995, Kok. 1995, s. I‑2165, 23 kohta).
30 Käsiteltävänä oleva välitoimihakemus on tutkittava edellä esitettyjen periaatteiden valossa.
Asianosaisten lausumat
Kantajien lausumat
– Tutkittavaksi ottaminen
31 Kantajat väittävät, että niillä on asiavaltuus EY 230 artiklan neljännen kohdan nojalla, koska riidanalaiset toimet ovat komission päätöksiä, jotka yksi sen johtajista on allekirjoittanut ja jotka on osoitettu suoraan kantajille, minkä vuoksi niiden ei tarvitse esittää näyttöä siitä, että kyseiset päätökset koskevat niitä suoraan ja erikseen, mitä kriteeriä sovelletaan ainoastaan kolmansille osoitettuihin päätöksiin.
32 Kantajat väittävät myös, että riidanalaisilla toimilla on kantajien oikeusasemaan kielteisiä lopullisia oikeusvaikutuksia, koska näillä toimilla vahvistetaan komission nPB:n luokitusta koskeva lopullinen kanta.
33 Lisäksi kantajat korostavat ensinnäkin sitä, että kun sääntelykomitea kokoontuu tehdäkseen päätöksen komission ehdotuksesta, se ei tutki nPB:n uudelleen luokittelemista puoltavia tieteellisiä tai oikeudellisia seikkoja, koska sen edustajat työryhmässä ja viime kädessä komissio ovat tämän jo tehneet, ja toiseksi sitä, että eräät sääntelykomitean jäsenet osallistuvat myös työryhmän kokouksiin. Kantajat päättelevät tämän perusteella, että riidanalaisilla toimilla ei ainoastaan vahvisteta komission lopullista kantaa, johon nPB:tä koskeva hallinnollinen tutkintamenettely päättyy, vaan nämä toimet samalla käytännössä ovat nPB:n luokitusta koskevia päätöksiä.
34 Lopuksi kantajat toteavat, että vaikka riidanalaisia toimia olisikin pidettävä valmistelevina toimina, niistä nostettua kannetta ei kuitenkaan jätettäisi tutkimatta sen päättelyn mukaisesti, jonka yhteisöjen tuomioistuin omaksui asiassa C‑312/90, Espanja vastaan komissio (Kok. 1992, s. I‑4117) ja asiassa C‑47/91, Italia vastaan komissio (Kok. 1992, s. I‑4145, Kok. Ep. XII, s. I‑191) 30.6.1992 antamissaan tuomioissa, joissa valmistelevista toimista eli EY 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamiskirjeistä nostetut kanteet katsottiin voitavan ottaa tutkittaviksi.
– Fumus boni juris
35 Kantajat väittävät, että riidanalaisista toimista nostettu kanne, joka perustuu viiteen kanneperusteeseen, ei ole perusteeton.
36 Kantajat toteavat ensinnäkin, että riidanalaisilla toimilla hyväksytään työryhmän suositus nPB:n luokittelemisesta helposti syttyväksi aineeksi yhden ainoan tieteellisen testauksen tulosten perusteella, mikä on objektiivisesti, selvästi ja kiistatta direktiivin 67/548/ETY liitteessä V olevan A osan 9 kohdassa säädetyn testausmenetelmän vastaista.
37 Toiseksi kantajat väittävät, että riidanalaisilla toimilla hyväksytään työryhmän suositus luokitella nPB lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ryhmään 2 pääasiallisesti HSE:n esittämien tieteellisen testauksen tulosten perusteella. Kantajien mukaan johtopäätökset, joihin HSE päätyi, ovat kuitenkin tieteellisesti kestämättömiä ja ristiriitaisia, kun niitä tarkastellaan direktiivin 67/548/ETY liitteessä VI olevassa 4.2.3 kohdassa vahvistettujen luokitusperusteiden valossa.
38 Kolmanneksi kantajat katsovat, että riidanalaiset toimet perustuvat supistettuun ja epätäydelliseen nPB:n tutkimiseen, koska komissio joko ei ottanut huomioon tietoja, joilla työryhmän ja vastaavasti komission johtopäätökset osoitettiin vääriksi, tai se käsitteli näitä tietoja ainoastaan pintapuolisesti. Kantajat katsovat komission tästä syystä rikkoneen EY 95 artiklan 3 kohtaa ja loukanneen hyvän hallinnon periaatetta.
39 Neljänneksi kantajat väittävät, että nPB:n luokitteleminen lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ryhmään 2 perustuu ennalta varautumisen periaatteen virheelliseen soveltamiseen. Kantajien mukaan tätä periaatetta ei voida soveltaa nPB:n luokittelemiseen direktiivin 67/548/ETY nojalla. Ne toteavat vielä, että vaikka ennalta varautumisen periaatetta olisikin sovellettava, se olisi ristiriidassa ryhmään 2 tapahtuvan luokituksen kanssa, sillä sellaiseen toimenpiteeseen vaaditaan direktiivin 67/548/ETY mukaan selvää näyttöä, mikäli muita myrkyllisiä vaikutuksia ei ole.
40 Lopuksi kantajat väittävät, ettei komissiolla ollut toimivaltaa päättää riidanalaisista toimista ja että näillä toimilla loukataan oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita, tieteellisiä lausuntoja koskevan erityisosaamisen ja riippumattomuuden periaatetta, suhteellisuusperiaatetta, yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, harkintavallan väärinkäytön kieltoa koskevaa periaatetta ja hyvän hallinnon periaatetta.
– Kiireellisyys
41 Kantajat esittävät, että riidanalaisten toimien sekä komission niihin liittyen sääntelykomitealle tekemän ehdotuksen täytäntöönpanoa on lykättävä, koska on olemassa kiireellinen tarve estää se, että 15.1.2004 hyväksytään direktiivin 67/548/ETY mukauttaminen tekniikan kehitykseen 29. kerran. Vaadittu toimenpide on kantajien mukaan välttämätön, jotta voidaan ehkäistä kantajia uhkaavat kaupalliset ja lainsäädännölliset korjaamattomat seuraukset, joihin sisältyy myös uhka kantajien olemassaolon vaarantumisesta.
42 Kantajat väittävät erityisesti, että nPB:n uudelleen luokittelemista koskevalla komission päätöksellä ja sen täytäntöönpanolla, joilla varmistetaan se, että nPB luokitellaan uudelleen mukautettaessa direktiiviä 67/548/ETY tekniikan kehitykseen seuraavan eli 29. kerran, on kolmenlaisia haitallisia seurauksia, joista aiheutuu kantajille vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, ja että tämä vahinko on lisäksi näytettävissä toteen riittävän varmasti.
43 Kantajat väittävät ensinnäkin, että nPB:n uusi luokitus helposti syttyväksi ja lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ryhmään 2 mitätöi niiden Ensolvia koskevan patentin, koska Ensolv perustuu nPB:n syttymättömiin ja vaarattomiin ominaisuuksiin.
44 Seuraavaksi kantajat väittävät, että nPB:n uudesta luokituksesta helposti syttyväksi aineeksi aiheutuu korjaamattomia taloudellisia ja hallinnollisia seurauksia, jotka uhkaavat vaarantaa kantajien toimintojen jatkumisen, koska kantajien nykyiset höyryllä toimivat rasvanpoistolaitteet olisivat sääntelyn kannalta sopimattomia helposti syttyviksi luokiteltujen aineiden käsittelyssä, minkä vuoksi kaikki nPB:n käyttäjät, kantajien kaikki asiakkaat mukaan lukien, olisivat pakotettuja korvaamaan laitteensa toisilla laitteilla. Luokitus helposti syttyväksi aineeksi edellyttää kantajien mukaan toisin sanoen, että kaikki nämä laitteet ovat tulenkestäviä ja että niitä käytetään niille erikseen varatuilla alueilla. Kantajien mielestä tästä seuraa, että kyseisten aineiden varastoinnissa ja käsittelyssä on käytettävä soveltuvia laitteita ja noudatettava tiettyjä varotoimia, minkä vuoksi näiden aineiden käyttäjiltä vaaditaan mittavia ja yleensä liian kalliita investointeja.
45 Kantajat korostavat lopuksi, että nPB:n uusi luokitus lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ryhmään 2 velvoittaa kantajia ehdottamaan ja tarjoamaan mahdollisimman pian nPB:tä turvallisempia vaihtoehtoja, joilla nPB korvattaisiin, orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta 11 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/13/EY (EYVL L 85, s. 1) mukaisesti. Kantajat katsovat, että nPB:n uusi luokitus saattaa näin ollen vaaraan kantajien olemassaolon, sillä kantajien toiminta käsittää ainoastaan nPB:hen pohjautuvan Ensolvin tuotannon ja myynnin. Jos nPB poistetaan asteittain käytöstä tai asiakkaat eivät enää osta sitä tietyistä lainsäädännöllisistä tai taloudellisista pakotteista johtuvista syistä, kantajat lopettavat toimintansa. Tulevia menetyksiä ja vahinkoja ei kantajien mukaan näin ollen voitaisi määrittää eikä niitä voitaisi korvata, koska ne liittyisivät kantajien olemassaoloon.
– Intressivertailu
46 Intressivertailusta kantajat toteavat, että pyydetyillä välitoimilla ainoastaan ylläpidettäisiin nykyinen tilanne, kunnes pääasiassa on annettu ratkaisu.
47 Kantajat hylkäävät lähtökohdan, jonka mukaan nPB voidaan luokitella syttyväksi aineeksi ilman, että tätä kantaa tuetaan asianmukaisin testaustuloksin, ja ne katsovat, että nykyisellä luokituksella varoitetaan riittävästi nPB:tä käsitteleviä ja käyttäviä henkilöitä tämän aineen syttyviksi väitetyistä ominaisuuksista. nPB:n luokittelu ”helposti syttyväksi” aineeksi ei kantajien mukaan palvelisi muita tavoitteita, ja siitä olisi sitä vastoin seurauksena kantajien toiminnan lakkaaminen ennen pääasiassa annettavaa ratkaisua. Kantajat huomauttavat vielä, että sen jälkeen kun nPB otettiin käyttöön Euroopassa ja muualla maailmassa, ainoastakaan sen syttyviksi väitetyistä ominaisuuksista aiheutuneesta tapauksesta ei ole ilmoitettu.
48 Kantajien mukaan samaa päättelyä voidaan soveltaa ehdotukseen nPB:n luokittelemisesta uudelleen lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ryhmään 2, sillä mikäli välitoimia ei määrätä, kantajien on välittömästi esitettävä ja pantava mahdollisimman nopeasti täytäntöön nPB:n asteittaista käytöstä poistamista tarkoittava suunnitelma direktiivin 1999/13/EY mukaisesti. Kantajat katsovat, ettei niiden toimintojen lopettamista voida perustella tarpeella suojella nPB:n käyttäjiä, koska nPB:tä ei ole merkitty eurooppalaisiin ”huolestuttavien” aineiden ensisijaisuusluetteloihin ja koska nPB:tä ei ole myyty suuria määriä.
49 Edellä esitetyn perusteella kantajat katsovat, että intressivertailu puoltaa niiden vaikutusten lykkäämistä, joita riidanalaisilla toimilla ja ehdotuksella nPB:n uudelleen luokittelemisesta lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi olisi. Toissijaisesti kantajat ovat, samalla kun ne hylkäävät lähtökohdan, jonka mukaan komission virheellisesti tulkitsemat testaustulokset voisivat olla perusteena sille, että nPB luokitellaan uudelleen lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ryhmään 2, valmiita suostumaan siihen, että nPB luokitellaan lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ryhmään 3 väliaikaisesti, kunnes pääasiassa on annettu ratkaisu. Ne katsovat, että tällaisella vapaaehtoisella luokituksella voitaisiin toisaalta ehkäistä kantajien toiminnan lopettamisesta aiheutuvien korjaamattomien seurausten syntyminen ja toisaalta riittävästi varoittaa nPB:tä käsitteleviä ja käyttäviä henkilöitä nPB:n väitetyistä lisääntymiselle vaarallisista ominaisuuksista, mikä vähentäisi niitä huolia, joita tällaiset ominaisuudet vielä aiheuttavat.
50 Lopuksi kantajat toteavat, että esillä olevassa asiassa on sitäkin tärkeämpää myöntää pyydetyt välitoimet, kun otetaan huomioon, että on tarpeellista selvittää ensinnäkin se, ettei komissiolla ole oikeutta luokitella aineita käyttämättä direktiivissä 67/548/ETY tältä osin erityisesti säädettyjä testausmenetelmiä ja luokitteluperusteita, sekä toiseksi se, ettei ennalta varautumisen periaatetta voida soveltaa vaaran perusteella luokiteltaessa, minkä lisäksi kolmanneksi on tarpeen selvittää työryhmän asema ja toimivalta poliittisluonteisessa päätöksenteossa.
Komission lausumat
51 Ensinnäkin komissio väittää, että kantajien pyyntö, jossa pyydetään, että välitoimista päättävä tuomari määrää komission olemaan ehdottamatta nPB:n luokittelemista uudelleen, merkitsisi kantajien pääasiassa esittämän vaatimuksen hyväksymistä, minkä vuoksi niiden pääasiassa nostama kanne menettäisi kaiken merkityksensä.
52 Toiseksi komissio väittää tutkittavaksi ottamisen osalta, että pääasian kannetta ei voida selvästikään ottaa tutkittavaksi, koska kantajat haluavat kiistää sellaisia toimia, jotka eivät vaikuta niiden oikeusasemaan.
53 Kolmanneksi komissio väittää kiireellisyyden osalta, että kantajat ovat liioitelleet sitä vahinkoa – erityisesti siltä osin kuin kyseessä on sen väistämätön luonne –, joka niille voi aiheutua nPB:n uudelleen luokittelemisen johdosta. Komissio toteaa suhtautuvansa epäillen kantajien väitteisiin, jotka koskevat nPB:n luokituksen mahdollisia vaikutuksia Ensolvin patenttiin. Komissio väittää myös, että kantajien väite, jonka mukaan nPB:n käyttäjien on hankittava rasvanpoistolaitteittensa tilalle korvaavat laitteet, on epätarkka ja että direktiivin 1999/13/EY 5 artiklan 6 kohdan sanamuodosta ei välttämättä seuraa, että nPB on poistettava käytöstä tai että sen käyttö on lopetettava. Lisäksi komission mukaan se, että kantajat ovat pääasian kanteen yhteydessä jättäneet EY 288 artiklan nojalla vahingonkorvauskanteen, osoittaa, että kantajat katsovat itsekin, että vahingonkorvauksella voitaisiin korvata niille aiheutuva vahinko. Komissio katsoo vielä, että kantajat eivät ole näyttäneet toteen, että niillä olisi rakenteellisten tai oikeudellisten esteiden takia vaikeuksia saada takaisin merkittävää osaa niille kullekin kuuluneista markkinaosuuksista.
54 Lopuksi komissio toteaa, että sääntelykomitean alun pitäen 23.1.2004 pidettäväksi suunniteltu kokous direktiivin 67/548/ETY mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen 29. kerran on lykätty ennalta määrittelemättömään myöhempään ajankohtaan.
Välitoimista päättävän tuomarin arviointi asiasta
55 Koska asianosaisten kirjalliset huomautukset sisältävät kaikki välitoimihakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot, niiden suullisia lausumia ei ole tarpeen kuulla.
56 Esillä olevassa tapauksessa on tutkittava – ilman että on tarpeen ratkaista, onko riidanalaisilla toimilla ensi näkemältä kantajien asemaan vaikuttavia oikeusvaikutuksia – ensinnäkin, voiko välitoimista päättävä tuomari määrätä ensimmäisen pyydetyn välitoimen eli riidanalaisten toimien täytäntöönpanon lykättäväksi, ja toiseksi, ovatko kantajat näyttäneet toteen, että on olemassa kiireellinen tarve määrätä kahdesta muusta pyydetystä välitoimesta.
57 Jos oletetaan, että riidanalaiset toimet ovat muodollisesti päätöksiä, ei ole kiistetty, että ne ovat kielteisiä päätöksiä.
58 Tältä osin on huomattava, että lähtökohtaisesti ei ole mahdollista vaatia kielteisen hallinnollisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä, koska sellaisen lykkäyksen myöntämisellä ei voida muuttaa kantajan tilannetta (asia 206/89 R, S v. komissio, määräys 31.7.1989, Kok. 1989, s. 2841, 14 kohta ja asia C‑89/97 P(R), Moccia Irme v. komissio, määräys 30.4.1997, Kok. 1997, s. I‑2327, 45 kohta).
59 Käsiteltävänä olevassa tapauksessa riidanalaisten toimien täytäntöönpanon lykkäämisestä ei voisi olla kantajille käytännön hyötyä, koska se ei voisi merkitä sellaisen myönteisen päätöksen tekemistä, jolla komissio määrättäisiin olemaan ehdottamatta nPB:n luokittelemista uudelleen direktiivin 67/548/ETY nojalla.
60 Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva pyyntö on näin ollen hylättävä.
61 Siltä osin kuin kantajat pyytävät, että välitoimista päättävä tuomari ensinnäkin määrää komission olemaan ehdottamatta työryhmän suosittelemaa nPB:n luokitusta ja että hän toiseksi määrää ”kaikista muista kantajien aseman turvaamiseksi tarpeellisiksi katsomistaan välitoimista, kunnes pääasiassa on annettu tuomio”, on tutkittava, ovatko kantajat näyttäneet toteen, että on olemassa kiireellinen tarve määrätä sellaisista välitoimista.
62 On selvää, että täytäntöönpanon lykkäystä loskevan hakemuksen kiireellisyyttä on arvioitava sillä perusteella, missä määrin asiassa on tarpeen määrätä tämä lykkäys sitä hakeneelle asianosaiselle aiheutuvan vakavan ja korjaamattoman vahingon välttämiseksi (asia C‑213/91 R, Abertal ym. v. komissio, määräys 18.10.1991, Kok. 1991, s. I‑5109, 18 kohta ja asia T‑237/99 R, BP Nederland ym. v. komissio, määräys 8.12.2000, Kok. 2000, s. II‑3849, 48 kohta).
63 Sen asianosaisen, joka vetoaa vakavaan ja korjaamattomaan vahinkoon, on näytettävä tällainen vahinko toteen (asia C‑278/00 R, Kreikka v. komissio, määräys 12.10.2000, Kok. 2000, s. I‑8787, 14 kohta).
64 Vahingon välitöntä uhkaa ei tarvitse näyttää toteen ehdottoman varmasti. Varsinkin silloin, kun vahingon syntyminen riippuu useiden seikkojen yhteisvaikutuksesta, riittää, että vahingon syntyminen on ennustettavissa riittävän todennäköisesti (em. asia komissio v. Atlantic Container Line ym., määräyksen 38 kohta).
65 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan pyydettyjä välitoimia ei kuitenkaan voida myöntää puhtaasti hypoteettisen vahingon perusteella, koska sellainen vahinko perustuu tuleviin ja epävarmoihin tapahtumiin (asia T‑73/98 R, Prayon-Rupel v. komissio, määräys 15.7.1998, Kok. 1998, s. II‑2769, 22, 26 ja 38 kohta; em. asia BP Nederland ym. v. komissio, määräyksen 57 ja 66 kohta ja asia T‑241/00 R, Le Canne v. komissio, määräys 15.1.2001, Kok. 2001, s. II‑37, 37 kohta).
66 Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on syytä arvioida, onko vahinko, johon kantajat vetoavat, ennustettavissa riittävän todennäköisesti.
67 Niiden kolmen erityyppisen vahingon, joihin kantajat vetoavat ja jotka on kuvattu edellä 43–45 kohdassa, väitetään aiheutuvan siitä, että työryhmän suositus nPB:n luokittelemisesta uudelleen hyväksytään. Kiireellisyys, johon kantajat vetoavat, edellyttää näin ollen, että tämä toimenpide hyväksytään muutoksitta direktiivin 67/548/ETY 29 artiklassa säädetyn lainsäädäntömenettelyn lopussa. Kantajien väitteet nojautuvat siis lähtökohtaisesti kolmeen olettamukseen, eli ensiksikin siihen, että kokous, joka on tarkoitus pitää direktiivin 67/548/ETY mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen 29. kerran, pidetään lähiaikoina, toiseksi siihen, että komissio ehdottaa tässä kokouksessa nPB:n luokittelemista uudelleen työryhmän suosituksen mukaisesti, ja kolmanneksi siihen, että sääntelykomitea hyväksyy kyseisen ehdotuksen muutoksitta.
68 Kutakin näistä olettamuksista on tutkittava erikseen.
69 Ensiksikin on muistettava sen ajankohdan osalta, jolloin sääntelykomitean on tarkoitus kokoontua seuraavan kerran direktiivin 67/548/ETY mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen, että komission huomautuksissaan esittämän täsmennyksen mukaan tämä alun pitäen 23.1.2004 pidettäväksi suunniteltu kokous on siirretty myöhempään ajankohtaan eikä sille ole vielä vahvistettu uutta päivämäärää. Tämän vuoksi kyseisen kokouksen ajankohta jää tässä vaiheessa mitä suurimmassa määrin epävarmaksi. Välitoimista päättävä tuomari ei itse asiassa pysty riittävän todennäköisesti ennakoimaan edes sitä, pidetäänkö tämä kokous ennen kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut pääasiassa tuomion.
70 Toiseksi kantajat nojautuvat väitteissään siihen lähtökohtaan, että komissio ehdottaa edellä mainitussa kokouksessa nPB:n luokittelemista uudelleen työryhmän suosituksen mukaisesti.
71 Riidanalaisilla toimilla halutaan tosiasiallisesti ilmoittaa, että komissio suunnittelee tällaisen ehdotuksen tekemistä. Tämän seikan todennäköisyydelle saadaan vielä tietyssä määrin lisävahvistusta eräästä kantajien hakemukseensa liittämästä HSE:n esityksestä, sillä tässä asiakirjassa HSE toteaa, että komissio ”noudattaa yleensä” työryhmän suosituksia.
72 On kuitenkin totta, että nämä suositukset eivät millään tavalla sido komissiota. Asiakirja-aineistossa ei myöskään ole mitään sellaista seikkaa, joka osoittaisi, ettei komissio voisi muuttaa riidanalaisissa toimissa ilmaisemaansa kantaa ennen sitä kokousta, joka on suunniteltu pidettäväksi direktiivin 67/548/ETY mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen 29. kerran.
73 Lisäksi riidanalaiset toimet ovat ulottuvuudeltaan huomattavan rajallisia, koska ne heijastelevat komission kantaa yksistään siihen näyttöön, jonka kantajat ovat esittäneet kahdessa pyynnössään, ja koska ne heijastelevat komission kantaa ainoastaan riidanalaisten toimien antamispäivänä. Tämän vuoksi riidanalaisilla toimilla ei millään tavalla muodosteta ennakolta sitä kantaa, jonka komissio omaksuu seuraavassa sääntelykomitean kokouksessa, joka pidetään direktiivin 67/548/ETY mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen 29. kerran, sillä komission kanta voi ennen kyseistä kokousta hyvinkin muuttua.
74 Komission kanta näyttää sitäkin suuremmalla syyllä voivan muuttua ennen tätä kokousta, koska ensiksikin sen eri yksikköjen sisäinen kuuleminen on yhä kesken, toiseksi tosiasiallinen päivä, jolloin tämä kokous pidetään, on ehkä kaukainen, ja kolmanneksi kantajat ovat itse esittäneet näyttöä, josta ilmenee, että komissio on äskettäin arvostellut useita työryhmän suosituksia. Kantajat ovat esittäneet muun muassa komission 25.6.2003 päivätyn kirjeen, jossa komissio esittää vakavia varauksia työryhmän tiettyjen viimeaikaisten tieteellisten töiden suhteen. Näin ollen ja päinvastoin kuin kantajat olettavat, tässä vaiheessa ei voida ennustaa riittävän todennäköisesti, että komissio ehdottaa sääntelykomitealle työryhmän suosittelemia toimenpiteitä.
75 Kolmanneksi kantajat nojautuvat väitteissään siihen lähtökohtaan, että sen jälkeen kun komissio on tehnyt sääntelykomitealle ehdotuksen työryhmän suosittelemista toimenpiteistä, sääntelykomitea hyväksyy ne muutoksitta.
76 Tältä osin kantajat korostavat, että komission nPB:tä koskeva ehdotus on käytännössä tämän aineen luokittelemista koskeva päätös. Ne täsmentävät, että sääntelykomitea ei tutki niitä tieteellisiä eikä oikeudellisia seikkoja, jotka johtavat nPB:n uudelleen luokittelemiseen, koska sen edustajat työryhmässä ja komissio ovat sen jo tehneet.
77 Direktiivin 67/548/ETY 29 artiklan mukaan sääntelykomitea ei kuitenkaan ole oikeudellisesti velvollinen hyväksymään komission ehdotusta. Kantajat eivät myöskään esitä väitteittensä tueksi täsmällisiä seikkoja, joiden perusteella välitoimista päättävä tuomari voisi katsoa olevan tosiasiallisesti riittävän todennäköistä, että sääntelykomitea hyväksyy ehdotetut muutokset. Edes se, että kantajien oletettaisiin näyttäneen toteen, että jotkut sääntelykomitean edustajat ovat yleensä samoja henkilöitä kuin ne henkilöt, jotka kuuluvat työryhmään, ei osoittaisi oikeudellisesti riittävän varmasti, että sääntelykomitea hyväksyy ehdotuksen, sillä mikään ei estä kyseisiä edustajia omaksumasta aikaisemmin työryhmän jäseninä esittämästään kannasta poikkeavaa kantaa esimerkiksi sellaisten tietojen perusteella, joita kyseinen työryhmä ei ole tutkinut.
78 Edellä esitetystä seuraa, ettei ole tarpeen tutkia niitä kolmea erityyppistä vahinkoa, joihin kantajat vetoavat, koska ne perustuvat liian hypoteettisiin olettamuksiin voidakseen olla perusteena välitoimien myöntämiselle.
79 Välitoimihakemus on näin ollen hylättävä, ilman että on tarpeen tarkastella muita fumus boni jurista koskevia väitteitä, joihin kantajat vetoavat.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI
on määrännyt seuraavaa:
1) Välitoimihakemus hylätään.
2) Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.
Annettiin Luxemburgissa 3 päivänä helmikuuta 2004.
H. Jung
B. Vesterdorf
kirjaaja
presidentti
* Oikeudenkäyntikieli: englanti.
Top