Asia T-151/03
Nuova Agricast Srl
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Kumoamiskanne – Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Vailla kohdetta oleva kanne
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 8.6.2005
Määräyksen tiivistelmä
Kumoamiskanne – Kanne komission sellaista päätöstä vastaan, jolla evätään oikeus tutustua jäsenvaltiolta peräisin olevaan asiakirjaan – Asiakirja, joka on kannekirjelmän liitteenä mutta jota kantajan asianajaja ei ole väitetysti toimittanut kantajalle – Vailla kohdetta oleva kanne, kun otetaan huomioon oikeudellisen edustamisen käsite – Kansallisilla ammattietiikkaan liittyvillä säännöillä ei ole merkitystä
(EY 230 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001)
Kanne, jolla kantaja vaatii komission sellaisen päätöksen kumoamista, jolla evätään häneltä oikeus tutustua jäsenvaltiolta peräisin olevaan asiakirjaan, on vailla kohdetta, kun mainittu asiakirja kuuluu kannekirjelmän liitteisiin.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei voi hyväksyä kantajan asianajajan ilmoituksia, joiden mukaan hän on esittänyt asiakirjan, jonka toimittamista vaaditaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 perusteella, ammattietiikkaan liittyvien velvoitteidensa mukaisesti henkilökohtaisesti ja päämiehensä tietämättä.
Oikeudellinen edustaminen, joka on pakollista ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, muodostuu näet siitä, että henkilö esiintyy oikeudessa toisen nimissä ja lukuun siten, että kanteen oikeudelliset vaikutukset koituvat yksinomaan mainitun toisen eduksi tai haitaksi. Edustajalla, tässä tapauksessa asianajajalla, on ainoastaan välittäjän rooli edustetun henkilön, joka tuomioistuimen kannalta on asian ainoa asianosainen, hyväksi.
Lisäksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiana ei ole tutkia sitä, onko asianajaja noudattanut kansallista ammattietiikkaan liittyvää sääntelyä, jota häneen sovelletaan.
(ks. 26, 28–32 ja 34 kohta)
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (viides jaosto)
8 päivänä kesäkuuta 2005 (*)
Kumoamiskanne – Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Vailla kohdetta oleva kanne
Asiassa T‑151/03,
Nuova Agricast Srl, kotipaikka Cerignola (Italia), edustajanaan asianajaja M. Calabrese,
kantajana,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään V. Di Bucci ja P. Aalto, avustajanaan asianajaja A. Abate, prosessiosoite Luxemburgissa,
vastaajana,
jota tukee
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, asiamiehenään aluksi K. Manji, sitten C. Jackson, prosessiosoite Luxemburgissa,
väliintulijana,
jossa kantaja vaatii kumoamaan komission päätöksen, jolla kantajalle kieltäydyttiin antamasta oikeutta tutustua jäsenvaltiosta peräisin olevaan asiakirjaan,
EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Vilaras sekä tuomarit F. Dehousse ja D. Šváby,
kirjaaja: H. Jung,
on antanut seuraavan
määräyksen
Tosiseikat
1 Kantaja on hakenut 17.3.2003 päivätyllä kirjeellä, joka on kirjattu saapuneeksi komissioon 20.3.2003, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43) perusteella oikeutta tutustua kirjeeseen, jolla Italian viranomaiset ovat ilmaisseet kieltäytyvänsä antamasta tietoja komissiolle osoitetusta kirjeenvaihdosta ennen sitä, kun komissio 12.7.2000 teki päätöksen, jossa se alustavan tutkimuksen jälkeen katsoi valtiontukijärjestelmän yhteismarkkinoille soveltuvaksi (valtiontuki N 715/99 − Italia (SG 2000 D/105754)) (jäljempänä 12.7.2000 tehty päätös), mikä kirjeenvaihto on itsessään ollut ensimmäisen oikeutta tutustua asiakirjaan koskevan sellaisen hakemuksen kohteena, jonka hylkäämisen kantaja on riitauttanut asiassa T‑139/03.
2 Komissio kehotti 27.3.2003 päivätyllä kirjeellä Italian viranomaisia antamaan huomautuksensa edellä mainitun oikeutta tutustua asiakirjaan koskevan hakemuksen kohteena olevan asiakirjan mahdollisesta toimittamisesta kantajalle.
3 Komissio kirjoitti 28.3.2003 kantajalle ilmoittaakseen tälle siitä, että Italian viranomaisilta oli asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohdan perusteella pyydetty lausuntoa siitä, että pyydetystä asiakirjasta mahdollisesti annetaan tietoja. Tämä viesti, joka lähetettiin tavallisessa postissa, saapui kantajalle 14.4.2003.
4 Komissio kirjoitti 16.4.2003 päivätyllä kirjeellä kantajalle ilmoittaakseen tälle, että Italian viranomaiset vastustivat pyydetyn asiakirjan toimittamista, eikä oikeutta tutustua asiakirjaan koskevaa hakemusta voitu näin ollen hyväksyä. Tämä viesti saapui kantajalle tavallisessa postissa 2.5.2003.
5 Kantaja osoitti komission pääsihteeristölle 23.4.2003 asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun oikeutta tutustua asiakirjaan koskevan uudistetun hakemuksen. Tämä hakemus kirjattiin saapuneeksi komissioon 24.4.2003.
6 Komissio ilmoitti 24.4.2003 päivätyllä kantajalle osoitetulla faksilla kantajalle, että kun otettiin huomioon kilpailupääosaston toimivaltaisen yksikön 16.4.2003 antama vastaus, se katsoi, että uudistettu hakemus oli vailla kohdetta. Tämän faksin liitteenä oli jäljennös komission 16.4.2003 päivätystä kirjeestä.
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset
7 Kantaja nosti nyt käsiteltävänä olevan kanteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 6.5.2003 jätetyllä kannekirjelmällä. Kantaja teki samana päivänä päivätyllä erillisellä asiakirjalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 a artiklan perusteella hakemuksen asian ratkaisemiseksi nopeutetussa menettelyssä; hakemus hylättiin 12.6.2003 tehdyllä päätöksellä.
8 Vastaaja esitti 16.6.2003 toimitetulla erillisellä asiakirjalla oikeudenkäyntiväitteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 114 artiklan mukaisesti.
9 Kantaja jätti huomautuksensa tästä oikeudenkäyntiväitteestä 16.7.2003 ja pyysi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta prosessinjohtotoimena ”vetämään takaisin” kanteen liitteen A. 9, joka vastaa kirjettä, jolla Italian viranomaiset ilmaisivat kieltäytyvänsä antamasta tietoa komissiolle ennen 12.7.2000 tehtyä päätöstä osoitetusta kirjeenvaihdosta ja joka on 17.3.2003 tehdyn oikeutta tutustua asiakirjaan koskevan hakemuksen kohteena tai ”toissijaisesti julistaa [mainitun liitteen] luottamukselliseksi” ”asianosaisen (Nuova Agrigast srl) osalta vaikka asiakirjan on esittänyt sen asiamies”.
10 Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta toimitti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 12.8.2003 väliintulohakemuksen, jossa se pyysi saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen vastaajan vaatimuksia.
11 Kantaja esitti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 22.9.2003 jätetyllä kirjeellä tiettyjä kannekirjelmän liitteitä koskevan luottamuksellista käsittelyä koskevan pyynnön.
12 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kehotti prosessinjohtotoimena 19.11.2003 päivätyllä kirjeellä komissiota täsmentämään tiettyjen viestien tiedoksi antamisen ja saapuneeksi kirjaamisen päivämäärät hallinnollisen menettelyn kulun tarkastamista varten, minkä pyynnön komissio täytti 3.12.2003 päivätyllä kirjeellä.
13 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen neljännen jaoston puheenjohtaja yhdisti 5.3.2004 antamallaan määräyksellä pääasiaan oikeudenkäyntiväitteen, hyväksyi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan väliintulon ja määräsi kantajan vaatimuksen mukaisesti, että väliintulijalle toimitetaan ei-luottamuksellinen versio oikeudenkäyntiasiakirjoista. Väliintulija luopui kirjelmän antamisesta kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 6.12.2004.
14 Kannekirjelmässään kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– kumoaa komission 27.3.2003 päivätyn kirjeen
– kumoaa komission 16.4.2003 päivätyn faksin
– kumoaa komission 24.4.2003 päivätyn faksin, joka vastaa uudistettuun hakemukseen ”vastaamatta jättämistä”, joka on rinnastettavissa oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevan hakemuksen hylkäämiseen
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
15 Vastineessaan komissio vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– jättää kanteen tutkimatta
– toissijaisesti hylkää kanteen sikäli kuin se on selvästi täysin perusteeton
– toissijaisesti hylkää kanteen itsessään perusteettomana
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
16 Vastauskirjelmässään kantaja luopui kanteestaan siltä osin kuin siinä vaadittiin komission 16.4.2003 päivätyn kirjeen kumoamista. Sitä vastoin, ja kun otettiin huomioon komission 3.12.2003 päivätty kirje, se vaati edelleen komission 27.3.2003 päivätyn kirjeen ja oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevan uudistetun hakemuksen 19.5.2003 väitetysti tapahtuneen implisiittisen hylkäämisen, jonka komissio on vastineessaan perustellut sillä, että Italian viranomaiset ovat jatkuvasti kieltäytyneet antamasta tietoja pyydetyistä asiakirjoista, kumoamista. Prosessijohtotoimien osalta kantaja on luopunut kannekirjelmän liitteen A. 9 takaisin vetämistä tai luottamuksellista käsittelyä koskevasta vaatimuksestaan ja hakee asioiden T‑151/03, T‑287/03, T‑295/03, T‑297/03, T‑298/03 ja T‑299/03 yhdistämistä.
17 Vastauskirjelmässään komissio vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– toteaa, että kantaja on luopunut riitauttamasta komission 16.4.2003 päivättyä kirjettä, minkä vuoksi kanne on menettänyt merkityksensä
– tarvittaessa jättää tutkimatta ja/tai hylkää perusteettomana 19.5.2003 väitetysti tapahtunutta implisiittistä kieltäytymistä vastaan nostetun kanteen
– ”vahvistaa” vastineessa muotoillut vaatimukset.
18 Komissio vaatii lisäksi, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin poistaa asiakirja-aineistosta kantajan vastauskirjelmän kahdessa alaviitteessä olevat ”asiattomat ilmaisut”, ja yhtyy asioiden T‑151/03, T‑287/03, T‑295/03, T‑297/03, T‑298/03 ja T‑299/03 yhdistämistä koskevaan ehdotukseen.
19 Kantaja on 31.1.2005 ja komissio 4.2.2005 vastannut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kysymykseen, jolla niitä on kehotettu esittämään huomautuksensa päätelmistä, jotka on tässä asiassa käytävän oikeudenkäynnin jatkon kannalta tehtävä asiassa T‑168/02, IFAW Internationaler Tierschutz-Fonds vastaan komissio, 30.11.2004 annetusta tuomiosta (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa; jäljempänä asiassa IFAW annettu tuomio).
20 Kantaja toteaa, että asiassa IFAW annetun tuomion perusteella ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ”katsonee”, että
– kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat sikäli kuin sillä riitautetaan toimi, jolla komissio on pyytänyt Italian viranomaisten lausuntoa
– kanne on selvästi perusteeton sikäli kuin sillä riitautetaan oikeutta tutustua kyseiseen asiakirjaan koskevaa hakemusta koskeva kieltäytyminen ja sikäli kuin se perustuu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdan rikkomiseen.
21 Kantaja lisää, että ”on erittäin todennäköistä, että kanteelle käy samoin sikäli kuin siinä riitautetaan oikeutta tutustua kyseiseen asiakirjaan koskevaa hakemusta koskeva kieltäytyminen ja sikäli kuin se perustuu puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen”. Se esittää, että sovelletaan työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohtaa.
22 Komissio katsoo, että kun otetaan huomioon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa IFAW annetussa tuomiossa ottama kanta ja se, että Italian viranomaiset ovat vastustaneet tässä asiassa pyydettyjen asiakirjojen tiedoksi antamista, on varmistunut, että kanne on perusteeton. Komissio vaatii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta jättämään kanteen tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, tai joka tapauksessa hylkäämään kanteen selvästi perusteettomana.
Oikeudellinen arviointi
23 Työjärjestyksen 113 artiklan nojalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi ratkaistessaan asian saman työjärjestyksen 114 artiklan 3 ja 4 kohdassa määrättyjen edellytysten vallitessa koska tahansa tutkia viran puolesta ehdottomat prosessinedellytykset.
24 Tässä tapauksessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo saaneensa asiakirjoista riittävät tiedot voidakseen päättää tästä kanteesta aloittamatta suullista käsittelyä.
25 Tältä osin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että 17.2.2003 päivätty kirje, jolla Italian viranomaiset ilmaisevat kieltäytyvänsä antamasta tietoja tukijärjestelmän N 715/99 tutkimuksessa komissiolle osoitetusta kirjeenvaihdosta ja joka on kantajan 17.3.2003 tekemän oikeutta tutustua asiakirjaan koskevan hakemuksen kohteena, on kannekirjelmän liitteenä A. 9.
26 Kannekirjelmässä kantajan asianajaja ilmoittaa, että kyseinen asiakirja on toimitettu hänelle asiaan T‑76/02, Messina vastaan komissio, liittyvässä oikeudenkäynnissä, jossa on annettu tuomio 17.9.2003 (Kok. 2003, s. II‑3203). Hän väittää, että ammattietiikkaan liittyvien velvollisuuksiensa mukaisesti hän ei ole toimittanut sitä kantajalle, mutta näiden samojen velvollisuuksien nojalla, sellaisina kuin ne ovat määritettyinä Italian asianajajien eettisten sääntöjen 9 artiklassa, hän ei voi käyttää kyseistä asiakirjaa tässä asiassa.
27 Lisäksi asianosaisen ja hänen asianajajansa välillä ei hänen mukaansa tapahdu samanlaista identiteetin sulautumista kuin edustajan ja edustettavan välillä.
28 On ensiksi todettava, että yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 19 artiklan mukaan, jota mainitun perussäännön 53 artiklan nojalla sovelletaan oikeudenkäyntiin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, muiden osapuolien kuin jäsenvaltioiden, toimielimien, Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimusvaltioiden sekä kyseisessä sopimuksessa tarkoitetun EFTAn valvontaviranomaisen edustajana on oltava asianajaja.
29 Oikeudellinen edustaminen muodostuu siitä, että henkilö esiintyy oikeudessa toisen nimissä ja lukuun siten, että kanteen oikeudelliset vaikutukset koituvat yksinomaan mainitun toisen eduksi tai haitaksi. Edustajalla, tässä tapauksessa asianajajalla, on ainoastaan välittäjän rooli edustetun henkilön, joka tuomioistuimen kannalta on asian ainoa asianosainen, hyväksi.
30 Näin ollen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei voi hyväksyä kantajan asianajajan ilmoituksia, joiden mukaan hän on esittänyt kyseisen asiakirjan ennen kaikkea henkilökohtaisesti ja päämiehensä tietämättä.
31 On katsottava, että tässä asiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen toimitetulla kannekirjelmällä liitteineen on säännönmukaisesti nostettu kanne, jonka on pannut vireille Nuova Agricast ‑yhtiö, jonka edustajana on pätevästi sen asianajaja, ja että mainittu kantaja on toimittanut tuomioistuimeen eri asiakirjoja, joihin kuuluu Italian viranomaisten 17.2.2003 päivätty kirje, joka on 17.3.2003 tehdyn oikeutta tutustua asiakirjaan koskevan hakemuksen kohteena.
32 Toiseksi on todettava, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiana ei ole tässä asiassa tutkia sitä, onko asianajaja noudattanut kansallista ammattietiikkaan liittyvää sääntelyä sen osalta, että kyseinen asiakirja liitettiin kannekirjelmän liitteisiin.
33 On siis pakko todeta, että tällä kanteella kantaja pyrkii saamaan oikeuden tutustua asiakirjaan, joka on jo sen hallussa.
34 Vaikuttaa näin ollen siltä, että Nuova Agricastin nostama kanne on vailla kohdetta, koska on todettu, että kantajan mukaan oikeutta tutustua asiakirjaan koskevan hakemuksen perusteena oli tarve saada todisteita siitä, että kansalliset viranomaiset vastustivat tiedon antamista niiden ennen 12.7.2000 tehtyä päätöstä komissiolle osoittamasta kirjeenvaihdosta, joka oli kantajan ensimmäisen oikeutta tutustua asiakirjaan koskevan hakemuksen kohteena.
35 Näin ollen ei ole myöskään syytä hyväksyä kantajan ja komission esittämiä pyyntöjä prosessinjohtotoimiin ryhtymisestä, koska näillä pyynnöillä ei asian tässä vaiheessa ole merkitystä oikeusriidan ratkaisun kannalta (asia T‑311/00, British American Tobacco (Investments) v. komissio, tuomio 25.6.2002, Kok. 2002, s. II‑2781, 50 kohta) tai ne ovat jääneet vaille kohdetta.
Oikeudenkäyntikulut
36 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi kuitenkin tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti poikkeuksellisista syistä määrätä, että kukin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
37 Kantaja esittää 31.1.2005 päivätyssä kirjeessään, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin soveltaisi tässä asiassa työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohtaa vedoten sovellettavan lainsäädännön erityisluonteeseen, joka on omiaan aiheuttamaan tulkintavirheitä, minkä komissio todistaa ja Euroopan oikeusasiamies vahvistaa.
38 Riittää kuitenkin, että todetaan, ettei tämän kanteen hylkääminen perustu sovellettavan lainsäädännön erityissäännöksen tulkintaan vaan pelkästään siihen, että todetaan, että kyseisellä kanteella ei ole kohdetta, ja että asia on siis ratkaistava siten, että kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja lisäksi hänet velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut tässä oikeusasteessa.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) Kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.
Annettiin Luxemburgissa 8 päivänä kesäkuuta 2005.
H. Jung
M. Vilaras
kirjaaja
jaoston puheenjohtaja
* Oikeudenkäyntikieli: italia.
Top