Asia C-333/03
Euroopan yhteisöjen komissio
vastaan
Luxemburgin suurherttuakunta
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – Direktiivin 98/50/EY täytäntöönpanon laiminlyönti – Yrityksen luovutus – Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen
Tuomion tiivistelmä
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi siitä, onko kanne perusteltu – Huomioon otettava tilanne – Tilanne perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä
(EY 226 artikla)
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)
10 päivänä kesäkuuta 2004 (*)
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – Direktiivin 98/50/EY täytäntöönpanon laiminlyönti – Yrityksen luovutus – Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen
Asiassa C-333/03,
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään M.-J. Jonczy, prosessiosoite Luxemburgissa,
kantajana,
vastaan
Luxemburgin suurherttuakunta, asiamiehenään S. Schreiner,
vastaajana,
jossa kantaja vaatii yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 77/187/ETY muuttamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/50/EY (EYVL L 201, s. 88) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tämän direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai koska se ei ainakaan ole ilmoittanut komissiolle mainituista toimenpiteistä,
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),
toimien kokoonpanossa: kolmannen jaoston puheenjohtajan tehtäviä hoitava A. Rosas sekä tuomarit R. Schintgen ja N. Colneric (esittelevä tuomari),
julkisasiamies: L. A. Geelhoed,
kirjaaja: R. Grass,
ottaen huomioon esittelevän tuomarin kertomuksen,
ottaen huomioon julkisasiamiestä kuultuaan tekemänsä päätöksen, jonka mukaan asia ratkaistaan ilman ratkaisuehdotusta,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut EY 226 artiklan nojalla kanteen, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 30.7.2003 ja jossa yhteisöjen tuomioistuinta vaaditaan toteamaan, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 77/187/ETY muuttamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/50/EY (EYVL L 201, s. 88; jäljempänä direktiivi) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tämän direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai koska se ei ainakaan ole ilmoittanut komissiolle mainituista toimenpiteistä.
Asiaa koskevat oikeussäännöt ja oikeudenkäyntiä edeltävä menettely
2 Direktiivin 2 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 17 päivään heinäkuuta 2001 – – .
2. Jäsenvaltioiden toteuttamissa 1 kohdassa tarkoitetuissa toimenpiteissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
Jäsenvaltioiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä.”
3 Neuvoston 14 päivänä helmikuuta 1977 antama direktiivi 77/187/ETY (EYVL L 61, s. 26) on kumottu työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys‑ tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12 päivänä maaliskuuta 2001 annetulla neuvoston direktiivillä 2001/23/EY (EYVL L 82, s. 16). Direktiivin 2001/23 12 artiklan mukaan kumotaan direktiivi 77/187, sellaisena kuin se on muutettuna, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvoitteita saattaa luetelluissa määräajoissa direktiivin 2001/23 liitteessä I olevassa B osassa mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä. Liitteessä I olevassa B osassa vahvistetaan direktiivin täytäntöönpanon määräajaksi 17.7.2001.
4 Koska komissio ei ollut saanut ilmoitusta direktiivin täytäntöönpanoa koskevista kansallisista toimenpiteistä, se aloitti EY 226 artiklan mukaisen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn. Sen jälkeen, kun komissio oli antamassaan virallisessa huomautuksessa kehottanut Luxemburgin suurherttuakuntaa esittämään huomautuksensa, se osoitti 3.4.2003 mainitulle jäsenvaltiolle perustellun lausunnon, jossa se kehotti tätä toteuttamaan perustellun lausunnon noudattamisen edellyttämät toimenpiteet kahden kuukauden kuluessa lausunnon vastaanottamisesta.
5 Koska Luxemburgin suurherttuakunta ei vastannut perusteltuun lausuntoon, komissio päätti nostaa käsiteltävänä olevan kanteen.
Pääasia
Asianosaisten lausumat
6 Komissio esittää, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut direktiivin säännösten mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut direktiivin noudattamisen edellyttämiä toimenpiteitä tai koska se ei ainakaan ole ilmoittanut niistä komissiolle.
7 Luxemburgin suurherttuakunta väittää, että lakiesitys nro 4896, joka koskee työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä ja joka tähtää direktiivin täytäntöönpanoon, oli toimitettu parlamenttiin (Chambre des députés) 27.12.2001. Conseil d’Etat’n toukokuussa ja heinäkuussa vuonna 2003 antamien kahden lausunnon johdosta parlamentin työvaliokunta (la commission du travail et de l’emploi de la Chambre des députés) oli 7.7.2003 päättänyt tehdä muutoksia lakiesityksen tekstiin. Hallitus (Conseil de gouvernement) oli hyväksynyt nämä muutokset 18.7.2003 ja siirtänyt ne Conseil d’État’lle ja parlamentille. Istunnossa 7.7.2003 kyseinen valiokunta oli päättänyt laittaa lakiesityksen parlamentin esityslistalle, jotta laista voitaisiin äänestää heti lokakuussa 2003.
Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta
8 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa sitä, onko jäsenvaltio jättänyt noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan, on otettava huomioon jäsenvaltion tilanne sellaisena kuin se on perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä, eikä yhteisöjen tuomioistuin voi ottaa huomioon tämän jälkeen tapahtuneita muutoksia (ks. mm. asia C‑147/00, komissio v. Ranska, tuomio 15.3.2001, Kok. 2001, s. I‑2387, 26 kohta ja asia C‑173/01, komissio v. Kreikka, tuomio 4.7.2002, Kok. 2002, s. I‑6129, 7 kohta).
9 Asiassa on riidatonta, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ole toteuttanut direktiivin täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä perustellussa lausunnossa asetetussa määräajassa.
10 Näin ollen on todettava, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut direktiivin mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tämän direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.
Oikeudenkäyntikulut
11 Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Komissio on vaatinut Luxemburgin suurherttuakunnan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut, ja koska tämä on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto)
on antanut seuraavan tuomiolauselman:
1) Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 77/187/ETY muuttamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/50/EY mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tämän direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.
2) Luxemburgin suurherttuakunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Rosas
Schintgen
Colneric
Julistettiin Luxemburgissa 10 päivänä kesäkuuta 2004.
R. Grass
A. Rosas
kirjaaja
kolmannen jaoston puheenjohtaja
* Oikeudenkäyntikieli: ranska.
Top