Tiivistelmä
Asianosaiset
Tuomion perustelut
Päätökset oikeudenkäyntikuluista
Päätöksen päätösosa
Avainsanat

1. Ennakkoratkaisukysymykset - Asian saattaminen yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi - Perustamissopimuksen 177 artiklassa (josta on tullut EY 234 artikla) tarkoitetun kansallisen tuomioistuimen käsite - Överklagandenämnden för Högskolan, jolla on toimivalta tutkia korkeakouluopetusta koskevia valituksia, kuuluu kansallisen tuomioistuimen käsitteen piiriin

(EY:n perustamissopimuksen 177 artikla (josta on tullut EY 234 artikla))

2. Sosiaalipolitiikka - Miespuoliset ja naispuoliset työntekijät - Mahdollisuudet työhön ja työolot - Tasa-arvoinen kohtelu - Poikkeukset - Miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia edistävät toimenpiteet - Julkisen viran täyttöä koskeva valintamenettely - Kansallista lainsäädäntöä, jossa aliedustettua sukupuolta oleville hakijoille annetaan ehdoton etusija, mikäli pätevyyserolla ei loukata virantäytössä noudatettavaa asiallisuusvaatimusta, ei voida hyväksyä - Toimenpiteen soveltamisalan rajoittaminen - Täytettävän viran tasolla ei ole merkitystä

(EY:n perustamissopimuksen 141 artiklan 4 kohta; neuvoston direktiivin 76/207/ETY 2 artiklan 1 ja 4 kohta)

3. Sosiaalipolitiikka - Miespuoliset ja naispuoliset työntekijät - Mahdollisuudet työhön ja työolot - Tasa-arvoinen kohtelu - Poikkeukset - Miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia edistävät toimenpiteet - Julkisen viran täyttöä koskeva valintamenettely - Oikeuskäytännön mukainen sääntö, jonka mukaan aliedustettua sukupuolta oleville hakijoille annetaan etusija - Hyväksyttävyys - Edellytykset

(Neuvoston direktiivin 76/207/ETY 2 artiklan 1 ja 4 kohta)

Tiivistelmä

1. Harkittaessa, onko ennakkoratkaisupyynnön esittänyt elin perustamissopimuksen 177 artiklassa (josta on tullut EY 234 artikla) tarkoitettu tuomioistuin, on otettava huomioon useita seikkoja, joita ovat muun muassa kyseisen elimen lakisääteisyys, pysyvyys, sen tuomiovallan pakottavuus, menettelyn kontradiktorisuus, toimiminen oikeussääntöjen soveltajana ja riippumattomuus. Ruotsin Överklagandenämnden för Högskolan, jolla on toimivalta tutkia valitukset tietyistä korkeakouluopetusta koskevista päätöksistä, täyttää nämä edellytykset.

( ks. 29-30 kohta )

2. Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun direktiivin 76/207/ETY 2 artiklan 1 ja 4 kohta ja EY 141 artiklan 4 kohta ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan julkista virkaa hakeva henkilö, joka on aliedustettua sukupuolta ja jolla on riittävä pätevyys virkaan, on asetettava etusijalle sellaiseen vastakkaista sukupuolta olevaan hakijaan nähden, joka olisi muuten valittu, jos toimenpide on tarpeen aliedustettua sukupuolta olevan henkilön valitsemiseksi ja jos hakijoiden pätevyysero ei ole niin suuri, että toimenpide olisi vastoin virantäytössä noudatettavaa asiallisuusvaatimusta.

Ensinnäkään tällaista menettelyä ei voida oikeuttaa direktiivin 2 artiklan 4 kohdalla, koska tietyn hakijan valinta kaikista riittävän pätevistä hakijoista perustuu viime kädessä siihen, että hän on aliedustettua sukupuolta, vaikka valituksi tulleen hakijan ansiot ovat vähäisemmät kuin vastakkaista sukupuolta olevan hakijan ansiot. Toisaalta vaikka EY 141 artiklan 4 kohdassa annetaan jäsenvaltioille oikeus pitää voimassa tai toteuttaa sellaisia erityisetuja, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja, jotta miesten ja naisten välinen täysi tosiasiallinen tasa-arvo toteutuisi työelämässä, tässä määräyksessä ei kuitenkaan sallita valintamenettelyä, joka on joka tapauksessa suhteeton tavoiteltuun päämäärään nähden.

Kyseessä olevan kaltaisen positiivisen erityiskohtelun soveltamisalan rajoittaminen ei myöskään muuta sitä, että menettely on luonteeltaan ehdoton ja suhteeton, minkä vuoksi edellä mainitut säännökset ovat esteenä tällaiselle kansalliselle lainsäädännölle myös siinä tapauksessa, että sitä sovelletaan yksinomaan täytettäessä joko etukäteen lukumäärältään rajoitettuja virkoja tai tietyn korkeakoulun hyväksymän, positiivisen erityiskohtelun soveltamista koskevan erityisen ohjelman osana perustettavia virkoja.

Yhteisön oikeuden mukaan miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen mahdollisuuksissa työhön ei myöskään riipu mitenkään täytettävien virkojen tasosta. Tästä seuraa, että arviointi korkeakoulujen virantäytössä sovellettavaa positiivista erityiskohtelua koskevien kansallisten sääntöjen yhteensoveltuvuudesta yhteisön oikeuden kanssa ei voi riippua täytettävän viran tasosta.

( ks. 53, 55-56, 58-59 ja 64-65 kohta sekä tuomiolauselman 1-2 ja 4 kohta )

3. Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun direktiivin 76/207/ETY 2 artiklan 1 ja 4 kohta eivät ole esteenä kansallisen oikeuskäytännön mukaiselle säännölle, jonka mukaan julkista virkaa hakeva henkilö, joka on aliedustettua sukupuolta, voi saada etusijan vastakkaista sukupuolta olevaan kilpailevaan hakijaan nähden, jos hakijat ovat ansioiltaan tasaveroisia tai lähes tasaveroisia, kunhan hakemuksia arvioidaan objektiivisesti siten, että kaikkien hakijoiden henkilöön liittyvät erityiset seikat otetaan huomioon.

( ks. 62 kohta ja tuomiolauselman 3 kohta )

Asianosaiset

Asiassa C-407/98,

jonka Överklagandenämnden för Högskolan (Ruotsi) on saattanut EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan (josta on tullut EY 234 artikla) nojalla yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen tässä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa

Katarina Abrahamsson ja

Leif Anderson

vastaan

Elisabet Fogelqvist

ennakkoratkaisun miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa 9 päivänä helmikuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY (EYVL L 39, s. 40) 2 artiklan 1 ja 4 kohdan tulkinnasta,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

(viides jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja D. A. O. Edward sekä tuomarit L. Sevón, P. J. G. Kapteyn (esittelevä tuomari), P. Jann ja H. Ragnemalm,

julkisasiamies: A. Saggio,

kirjaaja: R. Grass,

ottaen huomioon kirjalliset huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

- L. Anderson, edustaen itse itseään

- Ruotsin hallitus, asiamiehenään ulkoasiainministeriön ulkoasiainneuvos A. Kruse

- Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään oikeudellinen pääneuvonantaja K. Oldfelt ja oikeudellisen yksikön virkamies A. Aresu,

ottaen huomioon esittelevän tuomarin kertomuksen,

kuultuaan julkisasiamiehen 16.11.1999 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

Tuomion perustelut

1 Överklagandenämnden för Högskolan (yliopistojen ja korkeakoulujen valituslautakunta) on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle 14.10.1998 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 26.10.1998, EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan (josta on tullut EY 234 artikla) nojalla neljä ennakkoratkaisukysymystä miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa 9 päivänä helmikuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY (EYVL L 39, s. 40; jäljempänä direktiivi) 2 artiklan 1 ja 4 kohdan tulkinnasta.

2 Nämä kysymykset on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Katarina Abrahamsson ja Leif Anderson sekä Elisabet Fogelqvist ja joka koskee viimeksi mainitun nimitystä Göteborgin yliopiston vesistötieteen professoriksi.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Yhteisön oikeus

3 Direktiivin 2 artiklan 1 ja 4 kohdassa säädetään seuraavaa:

"1. Tasa-arvoisen kohtelun periaatteella tarkoitetaan jäljempänä, että minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää ei saa esiintyä välittömästi tai välillisesti etenkään siviilisäädyn tai perheaseman perusteella.

- -

4. Tämä direktiivi ei estä toteuttamasta miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviä toimenpiteitä erityisesti poistamalla eriarvoisuutta, joka vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kysymyksissä."

4 Naisten mahdollisuuksia edistävistä toimenpiteistä 13 päivänä joulukuuta 1984 annetun neuvoston suosituksen 84/635/ETY (EYVL L 331, s. 34) kolmannessa perustelukappaleessa esitetään, että "tasa-arvoista kohtelua koskevat olemassa olevat oikeudelliset säännöt, joiden tarkoituksena on antaa oikeuksia yksilöille, eivät ole riittäviä poistaakseen kaiken eriarvoisuuden, jolleivät hallitukset, työmarkkinaosapuolet ja muut asiaan liittyvät osapuolet ryhdy samanaikaisesti toimenpiteisiin tasoittaakseen niitä yhteiskunnan asenteista, käytännöstä ja rakenteista johtuvia haitallisia vaikutuksia, joita naisille aiheutuu työelämässä". Neuvosto viittasi nimenomaisesti direktiivin 2 artiklan 4 kohtaan ja suositteli, että jäsenvaltiot

"1) säätävät positiivisista toimista, joiden tarkoituksena on poistaa tosiasiallista eriarvoisuutta, jota naiset kohtaavat työelämässä, ja jotka edistävät tasapainoista sukupuolijakaumaa, sekä tarkoituksenmukaisista yleisistä ja erityisistä toimenpiteistä kansallisessa politiikassa ja käytännössä työmarkkinaosapuolten toimivaltaa täysin noudattaen, jotta

a) poistetaan tai tasoitetaan niitä haitallisia vaikutuksia, joita työssäkäyville tai työtä etsiville naisille aiheutuu yhteiskunnassa vallitsevista asenteista, käytännöstä ja rakenteista, jotka perustuvat perinteiseen käsitykseen naisten ja miesten tehtävien jaosta yhteiskunnassa;

b) rohkaistaan naisten osallistumista sellaisille työelämän eri aloille, joilla he ovat nykyisin aliedustettuina, etenkin tulevaisuuden aloille ja vastuullisiin tehtäviin, jotta inhimillisiä voimavaroja käytetään paremmin hyödyksi;

- - ."

5 Sen jälkeen, kun Amsterdamin sopimus tuli voimaan 1.5.1999, EY 141 artiklan 1 ja 4 kohdassa määrätään seuraavaa:

"1. Jokainen jäsenvaltio huolehtii sen periaatteen noudattamisesta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka.

- -

4. Jotta miesten ja naisten välinen täysi tosiasiallinen tasa-arvo toteutuisi työelämässä, tasa-arvoisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja."

6 Amsterdamin sopimuksen päätösasiakirjaan liitetyssä julistuksessa nro 28 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 141 artiklan (ent. 119 artikla) 4 kohdasta todetaan seuraavaa:

"Toteuttaessaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 141 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä jäsenvaltioiden olisi ensisijaisesti pyrittävä parantamaan naisten asemaa työelämässä."

Kansallinen oikeus

7 Jämställdhetslagenin (1991:433; Ruotsin tasa-arvolaki) 16 §:n toisen momentin 2 kohdassa säädetään, että positiivinen erityiskohtelu on sallittua, jos sillä pyritään edistämään tasa-arvoa työelämässä. Kyseinen pykälä kuuluu seuraavasti:

"Lainvastaista syrjintää sukupuolen perusteella katsotaan esiintyvän, jos työnantaja työhön ottaessaan tai ylennyksestä taikka ylennykseen tähtäävästä koulutuksesta päättäessään valitsee tietyn henkilön vastakkaista sukupuolta olevan henkilön sijasta, vaikka valitsematta jääneellä henkilöllä on paremmat asialliset edellytykset tehtävän hoitamiseen tai koulutukseen osallistumiseen.

Menettelyä ei kuitenkaan pidetä syrjintänä, jos työnantaja voi osoittaa, että

1) päätös ei liity suoraan eikä välillisesti syrjityn henkilön sukupuoleen,

2) päätöksellä pyritään edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä tai

3) päätös on perusteltu sellaisen aatteellisen tai muu erityisen edun vuoksi, joka ylittää selvästi työelämän tasa-arvoa koskevan tavoitteen."

8 Högskoleförordningenin (1993:100; Ruotsin korkeakouluasetus) 4 luvun 15 §:ssä, sellaisena kuin kyseinen asetus oli voimassa ennen 1.1.1999 (jäljempänä asetus 1993:100), säädetään ylennysperusteista ja opetusvirkojen täyttämisestä seuraavaa:

"Opetusviran täyttämisperusteina on pidettävä sellaista tieteellistä, taiteellista, pedagogista, hallinnollista tai muuta pätevyyttä, joka liittyy opetustehtävän sisältöön ja asianomaisen viran hoitoon yleensä. Merkitystä on annettava myös hakijan kyvylle tiedottaa tutkimuksestaan ja kehittämistyöstä.

Virantäyttömenettelyssä on otettava huomioon myös sellaiset asialliset perusteet, jotka vastaavat yleisiä työmarkkina-, tasa-arvo-, sosiaali- ja työllisyyspoliittisia päämääriä."

9 Asetuksen 1993:100 4 luvun 15 a §:ssä säädetään positiivisesta erityiskohtelusta tilanteessa, jossa korkeakoulu on päättänyt, että positiivista erityiskohtelua voidaan harjoittaa tietyn viran tai tietynlaisten virkojen täytössä tasa-arvon edistämiseksi työelämässä. Tällöin aliedustettua sukupuolta olevalle hakijalle, jolla on virkaan riittävä pätevyys, voidaan antaa etusija sellaiseen vastakkaista sukupuolta olevaan hakijaan nähden, joka olisi muuten valittu, kunhan näiden henkilöiden pätevyysero ei ole niin suuri, että positiivinen erityiskohtelu olisi vastoin virantäytössä noudatettavaa asiallisuusvaatimusta.

10 Asetuksen 1993:100 4 luvun 16 §:n mukaan professorinvirkojen täytössä on kiinnitettävä erityistä huomiota tieteelliseen pätevyyteen ja opetustaitoon.

11 Lagen (1994:260) om offentlig anställningin (Ruotsin laki julkisista viroista), jota sovelletaan valtion viranomaisiin, 4 §:n 2 momentin mukaan etusija on annettava pätevyydelle, jos ei ole erityisiä perusteita menetellä muulla tavoin. Kyseisen säännöksen valmistelutöistä ilmenee, että pyrkimys tasa-arvoon voi olla tällainen erityinen peruste.

12 Förordningen (1995:936) om vissa anställningar som professor och forskarassistent vilka inrättas i jämställdhetssyfte (Ruotsin asetus professoriksi ja tutkimusassistentiksi nimittämisestä tasa-arvon edistämistarkoituksessa; jäljempänä asetus 1995:936) tuli voimaan 1.7.1995.

13 Kyseisen asetuksen valmistelutöistä (hallituksen esitys 1994/95:164) ilmenee, että Ruotsin hallituksen mukaan professorikunnan sukupuolijakauman kehitys tasa-arvoisempaan suuntaan on ollut poikkeuksellisen hidasta, minkä vuoksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta lyhyellä aikavälillä varmistettaisiin naispuolisten professorien määrän merkittävä lisääminen. Asetuksessa 1995:936 säädetään näistä kertaluonteisista toimenpiteistä, joiden tavoitteena on soveltaa tarvittaessa niin sanottua positiivista erityiskohtelua silloin, kun se on mahdollista. Ruotsin hallituksen 14.3.1996 tekemän päätöksen (diaarinro U 96/91) jälkeen nämä toimenpiteet ovat koskeneet 30:tä professorinvirkaa.

14 Asetuksen 1995:936 1-3 §:ssä säädetään seuraavaa:

"1 §

Tämä asetus koskee professorien ja tutkimusassistenttien virkoja, jotka perustetaan ja täytetään myöntämällä talousarviovuonna 1995/96 erityisiä varoja tietyille valtion yliopistoille ja korkeakouluille tasa-arvon edistämiseksi työelämässä.

2 §

Yliopistojen ja korkeakoulujen, joille on myönnetty näitä varoja, on perustettava ja täytettävä kyseiset virat [asetuksen 1993:100] mukaisesti tämän asetuksen 3-5 §:ssä säädetyin poikkeuksin. Näitä poikkeuksia sovelletaan kuitenkin ainoastaan täytettäessä virkoja ensimmäisen kerran.

3 §

Nimityksiin sovelletaan [asetuksen 1993:100] 4 luvun 15 a §:n säännösten sijasta seuraavia säännöksiä.

[Asetuksen 1993:100] 4 luvun 15 a §:n ensimmäisen momentin mukaisesti virkaan kelpoiselle aliedustettua sukupuolta olevalle hakijalle on annettava etusija sellaiseen toista sukupuolta olevaan hakijan nähden, joka muutoin olisi valittu (positiivinen erityiskohtelu), jos tämä on tarpeen aliedustettua sukupuolta olevan hakijan valitsemiseksi.

Positiivisen erityiskohtelun soveltamisesta on luovuttava, jos hakijoiden pätevyysero on niin suuri, että tällainen menettely olisi vastoin virantäytössä noudatettavaa asiallisuusvaatimusta."

15 Hallituksen esityksestä 1994/95:164 ilmenee, että asetuksen 1995:936 3 §:n kolmannen momentin rajoitus sisällytettiin asetukseen Ruotsin perustuslain 11 luvun 9 §:n vaatimusten täyttämiseksi; tässä perustuslain kohdassa edellytetään, että valtion virantäyttömenettelyssä kiinnitetään huomiota ainoastaan asiallisiin perusteisiin, kuten ansioihin (aikaisempien palvelussuhteiden pituus) ja pätevyyteen (teoreettisella ja käytännön koulutuksella ja aikaisemmalla kokemuksella osoitettu soveltuvuus viranhoitoon). Hallituksen esityksessä 1994/95:164 todetaan lisäksi, että "vaikka tasa-arvon edistämispyrkimys onkin perustuslaissa tarkoitettu asiallinen peruste, kyseisestä säännöksestä ilmenee, että harjoitettaessa positiivista erityiskohtelua on olemassa raja sille, kuinka suur